USA Road Trip: Viinitiloja Coloradossa ja ensimmäinen telttayömme luonnossa

Minulla oli aika vähän toiveita Road Tripin suhteen etukäteen. Yksi toive oli kuitenkin se, että kävisimme viinitiloilla. Tämä toteutui, kun lähdimme Coloradon Deltasta kohti vuoria ja alkumatkasta pysähdyimme parille viinitilalle.

Viinitiloilla niiden omistajat esittelivät viinejä. Erilaisten viinien maistaminen maksoi 5-10 dollaria, mutta jos osti viiniä mukaan sai maistelun ilmaiseksi tai edullisemmalla. Käytännöt vaihtelivat viinitiloittain.

Stone Gottage Cellars oli sympaattinen pieni paikka, jossa viininmaistelijoita varten oli hankittu viinitarhan laitaan bajamaja.

Samalla alueella oli useita eri viinitiloja, ja samaan aikaan viinejä maistelemassa oli ihmisiä, jotka kiersivät viinitiloja polkupyörällä. Se olisi ollut varmasti tosi mukava pyöräretki!

Jos suunnittelet viinimatkaa tuohon suuntaan, niin lisätietoja North Fork Valleyn viinitiloista voi lukea täältä: http://westelksava.com/

Pysähdys pikkukaupungissa ja kahvi aina mukaan!

Meidän matkamme jatkui kohti vuoria. Ella ja Chrisu olivat koko alkumatkan puhuneet siitä, että osa öistä nukutaan leirintäalueella. Jännitin sitä vähän, koska en tiennyt yhtään, mitä odottaa.

En halunnut raahata Suomesta mukaani telttaa, joten ostin Walmartista edullisimman mahdollisen teltan leiriyömajakseni. Lopulta se tosin taisi mennä niin, että Ella ja Chrisu nukkuivat siinä teltassa ja minä nukuin heidän teltassaan. Reissumme jälkeen Ella ja Chrisu lahjoittivat ostamani teltan jollekin järjestölle Portlandissa, joten se ei onneksi päätynyt roskiin.

Matkan varrella pysähdyimme Carbondalessa, joka oli söpö pieni kaupunki.

Road Tripillemme oli tyypillistä, että pysähdyimme jossain joko lounaalla tai hakemassa kahvia. Samalla kävelimme jonkin aikaa ihmetellen kaupunkia, johon olimme päätyneet. Se on muuten erikoista, miten ”coffee to go” muodostui ihan perusjutuksi jokaiselle päivällemme. Niin sitä ihminen imee kulttuurin itseensä, hehee.

Alusta asti olimme sitä mieltä, että Colorado on ihana!

Kuljimme Aspenin kaupungin ja metsien ohitse. Aspenissa on yksi tunnetuimpia laskettelukeskuksia, ja koko alue on erityisesti rikkaiden ihmisten suosiossa.

Coloradossa leiriytyessä täytyy pitää mielessä karhut

Niin. Karhut. Niistä oli ollut kyllä puhe, mutta kyllä nuo varoitustaulut silti vähän yllättivät.

Kaikki ruoka ja vesi piti pakata karhukaappeihin aina, kun niitä ei käyttänyt. Karhukaappi on siis kaappi, jonka saa sillä tavalla lukkoon, ettei karhu osaa sitä avata.

Teltaan ei saanut viedä mitään tuoksuvaa, eikä saanut yöpyä samoissa vaatteissa, missä teki ruokaa. Me olimme näiden ohjeiden kanssa tosi tarkkoja, koska emme halunneet ottaa riskiä. Käytännössä minulla oli teltassa vain yövaatteet, makuupussi, makuualusta, kirja, kännykkä ja taskulamppu. Kaikki muu oli karhukaapissa tai autossa.

Joissain ohjeissa sanottiin, että autoonkaan ei saisi jättää mitään tuoksuvaa, mutta kyllä meillä siellä saattoi olla esimerkiksi aurinkorasvaa ja muuta kosmetiikkaa. Ruuat kyllä pakkasimme aina karhukaappiin.

Leirintäalue on osittain erilainen käsite Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Tämä ensimmäinen leirintäalue oli käytännössä tien varrella metsässä oleva alue, johon oli varattu muutama auto- tai telttapaikka. Yhdysvalloissa ei ole jokamiehen oikeuksia, joten sen suhteen tulee olla tarkka, missä yöpyy.

Tällä leirintäalueella ei ollut henkilökuntaa, joten maksu jätettiin postilaatikkoon. Leirintäalueyöt maksoivat paikasta riippuen 20-30 dollaria/paikka. Se oli siis ehdottomasti edullisin yöpymismuoto.

Jokaiselle oli oma paikka, jossa oli pöytä, grillipaikka ja karhukaappi. Joissain paikoissa karhukaapit olivat jaettuja, mutta pöytä ja grillipaikka olivat aina omia.

Yhteisiä vessoja oli muutama, ja ne olivat aina siistejä. Osassa oli käsille vesipesupaikka, osassa ei. Samoin vesipisteen suhteen oli vähän vaihtelevaa, oliko vesipisteessa oleva vesi juomakelpoista vai ei. Siksi yleensä tankkasimme kaikki kanisterit täyteen aina, kun oli juomakelpoista vettä saatavilla.

Kävimme Ellan kanssa lyhyellä iltakävelyllä tutkimassa leirintäalueen läheisiä maastoja. Olimme erittäin hämmentyneitä siitä, miten vihreäksi ja metsäiseksi maisemat olivat muuttuneet. Aavikko oli takanapäin.