matkapalojaJätä kommentti

Monte Baldo, Dolomiitit: helppo tapa mennä vuorille

Valitsimme Gardajärvellä Malcesinen majapaikaksemme, koska sieltä käsin on helppo vierailla Monte Baldolla. Malcesinesta vuorille menee nimittäin suora kaapelihissi. Olin etukäteen lukenut, että hissille kannattaa mennä aikaisin aamulla, jotta välttää jonot. Harkitsimme hetken jopa aamiaisen väliin jättämistä, jotta ehtisimme aamun ihka ensimmäiselle hissimatkalle. Luovuimme onneksi ajatuksesta. Ruoka on tärkeintä. Aina.

Aamiaisesta huolimatta pääsimme suoraan hissiin. Hissimatka oli yllättävän nopea. Nopeus oli positiivista, koska matkustus sulloutuneena pieneen purkkiin usean ihmisen kanssa ei ollut mikään lempijuttuni.

Mutta ne vuoret! Vuoret ovat kyllä yksi lempijuttuni! Maisemat Monte Baldolla olivat todella kauniit, kuten kuvista voi aavistaa. Meitä suosi myös sää. Ei ollut liian kuuma eikä liian kylmä. Siitä huolimatta onnistuin vähän polttamaan itseäni – kaikkein vaarallisin sää on tuulinen auringonpaiste!

Kävelyä Monte Baldon upeissa maisemissa

Monte Baldolla ja Dolomiiteilla ylipäätään on lukuisia kävelyreittejä ja vaellusreittejä, joista voi valita haluamansa. Me kävelimme sikin sokin edestakaisin ja välillä istuuduimme ihastelemaan maisemia. Tämä on melko tyypillistä meille.

Emilia tosin olisi halunnut lähteä kävelemään pidemmälle, mutta minulla oli epämääräinen lihaskipu rintalihaksessa, minkä vuoksi en uskaltanut lähteä kovin kauas.

Gondolihissin yläasemalla oli pari ravintolaa. On siis täysin mahdollista tulla hissillä ylös ja jäädä ravintolaan syömään. Ulkoilua ei ole välttämätöntä tehdä lainkaan.

Kävely on kuitenkin hyvin suositeltavaa! Vuorilla kulki kesälläkin lasketteluhissejä edestakaisin. Niillä olisi voinut liikkua vaellusreitiltä toiselle. Koska meillä ei ollut karttaa, eikä tietoa reiteistä, emme lähteneet seikkailemaan. Kävelimme reittejä, joiden varrelta osasimme palata takaisin hissille.

Taas mietin, että ehkä joskus voisi suunnitella vuorilla kävelynsä vähän paremmin. Ei ole nimittäin ensimmäinen kerta, kun vain kävelemme päämäärättömästi jonnekin. Dolomiiteilla riittäisi nähtävää moneksi päiväksi.

Mutta mikäs siinä edestakaisin tepastellessamme, kun maisemat kerran näyttivät tältä!

Alpakat, vuohet ja lampaat kuuluvat vuorille

Toisen ravintolan vieressä oli alpakka-aitaus. Näimme, miten sympaattiset alpakat haettiin aamupäivällä luonnosta ja tuotiin aitaukseen turistien pällisteltäviksi. Aitauksen vieressä oli tietenkin myynnissä alpakan villasta tehtyjä vaatteita. Me emme ostaneet mitään, mutta Emilia alkoi laulaa jotain omituista laamalaama-laulua. Siitä huolimatta, että aitauksessa nimenomaan luki, etteivät alpakat ole laamoja!

Tietenkin vuorilla on myös lampaita!

Ja vuohia! Vuohet on. Edelleen. Parhaita.

Ihana, upea Gardajärvi!

Kuvassa oleva vesistö on Gardajärvi. Järvi on upea sekä alhaalta että ylhäältä katsottuna. En kyllä lainkaan ihmettele, miksi Gardajärvi on suosittu turistikohde. Se on maisemana täydellisen kaunis.

Pieniä polkuja ja teitä kulkemalla olisi päässyt vaeltamaan uusiin maisemiin.

Talvella Monte Baldolla on laskettelukeskus. Ihmettelimme, miten ja minne siellä ajetaan autolla. Vieläkään en ihan ymmärrä. Vuoret näyttävät kovin erilaiselta kesällä ja talvella.

Meikäläinen on välillä epäkäytännöllisyyden huipentuma. Ostin tuon huivin Venetsiasta, jotta saisin suojattua pään auringolta. Olinhan jälleen kerran unohtanut kaikki päätä suojaavat asiat kotiin Suomeen. Tietenkin valitsin liukkaan kankaan, mikä tarkoitti, että huivi ei kovin helposti päässä pysynyt.

Vuoristotuulessa se ei pysynyt päässä, vaikka yritin kiinnittää sen usealla pinnillä. Aina ei vain ostoksia tehdessään tajua asian kaikkia puolia. Joten jos sinulla on joskus sama tilanne, osta huivi, joka ei luista päästä pois!

Mutta mitäpä siitä huivista. Onhan päässä tukkakin!

Monte Baldo oli tosi upea ensikosketus Dolomiitteihin. Seuraavalla kerralla tutkin vaellusreitit tarkemmin ja lähden seikkailemaan!

Lue myös:

Päiväretki Malcesinesta Limoneen

Malcesine: Täydellinen majapaikka Gardajärvellä

matkapalojaJätä kommentti

Limone, Italia: Veneretki Malcesinesta Limoneen

Olimme alunperin suunnitelleet menevämme Monte Baldolle heti seuraavana päivänä, kun saavuimme Malcesineen. Vuorille oli kuitenkin luvattu niin kuumaa ilmaa, että kaikki suosittelivat meitä jäämään alas. Olen edelleenkin hieman hämmentynyt tästä, koska miten vuorilla muka voi olla lämpimämpää kuin alhaalla? En ymmärrä. Olisi ehkä pitänyt pitää maantiedon tunneilla korvat auki eikä kiinni.

No, emme kuitenkaan menneet heti Monte Baldolle. Sen sijaan päätimme lähteä vierailulle toiseen Gardajärven kaupunkiin eli Limoneen.

Limone sul Garda oli vain venematkan päässä Malcesinesta

Vene Limoneen lähti noin 10 metrin päästä hotellistamme. Voisin sanoa, että se oli kätevää. Matka Limoneen ja takaisin maksoi 9 euroa ja oli todellakin sen arvoista!

Limonessa on nimensä mukaisesti sitruunoita. Kaikkialla. Luonnollisesti myös katukylteissä.

Ja tietenkin me menimme sitruunamuseoon – tai no – osittain vahingossa menimme sitruunamuseoon. Siellä oli erilaisia sitrushedelmiä. Eikä oikeastaan muuta.

Oli sieltä myös kaunis näkymä, mutta emme löytäneet esimerkiksi kahvilaa. Juomamyynnin puute on perin erikoista missä tahansa italialaisessa paikassa. Yleensä jonkinlainen myyntikoju löytyy ihan minkä tahansa turistinähtävyyden läheltä, mutta ei vain tuolta sitruunamuseosta. Voi toki myös olla, ettemme vain löytäneet sitä.

Limoncello Spritz olisi kuulunut Limoneen

Juomista puheenollen: Hassua sinänsä, mutta kuulin ensimmäistä kertaa Limonessa, että on olemassa Limoncello Spritziä. Olisin testannut sitä täällä – niin kuin olisi kuulunut, mutta se jäi kaikelta muulta kiireeltä ja seikkailulta testaamatta!

Limoncello Spritziin tulee nimensä mukaisesti limoncelloa, proseccoa ja kivennäisvettä.

Ai miltä kiireeltä ja seikkailulta? No, ensin yritimme löytää vettä, kun sitä ei löytynyt sieltä sitruunamuseosta. Oikein mikään lähellä ollut ravintola ei miellyttänyt meitä, joten vaelsimme pitkin kujia veden kiilto silmissämme.

Lopulta todennäköisesti ostimme vettä kaupasta, koska se löytyi nopeammin kuin sopiva ravintola.

Veden löytymisen jälkeen etsimme lounasravintolaa, joka kelpaisi kummallekin. Se löytyi rannasta, joten näkymät olivat kohdillaan. Siellä samassa ravintolassa oli tosi paljon suomalaisia – tai sitten kaikki Gardajärven suomalaiset olivat vain päätyneet yhtäaikaa kyseisen ravintolan vessaan.

Italialaisia herkkuja ja lisää seikkailuja

Minä tilasin yhden italialaisen klassikkoruuan, eli ilmakuivattua kinkkua ja melonia. Tämä oli aivan taivaallinen herkku hellesäässä. Voi sitä suolan ja raikkauden yhdistelmää, ah!

Kaikkien ruokakuvieni perusteella voisi kuvitella, että syön pelkästään isoja kasoja lihaa. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, mutta lomalla tai ravintolassa se taitaa usein olla juuri niin – erityisesti Italiassa.

Ja mitä muita seikkailuja? No, Emilian rakas Fitbit lähti vorojen käsiin, kun hän jätti sen hetkeksi penkille. Tässä kyllä rangaistiin hyväntekijää, sillä Emilia oli hetken hieronut jumissa olleita hartioitani ja ottanut sen vuoksi kellon pois ranteesta.

Kun palasimme rikospaikalle siellä istui epäilyttävä pariskunta. Pariskunta teeskenteli, ettei ymmärrä mitään kieltä, kun heille yritti puhua ja kysellä kellosta. Emme kuitenkaan löytäneet kelloa ja aloin varautua melko ahdistaviin seikkailuihin kellottoman ystäväni kanssa. Olihan minulla kokemusta viime vuodesta, kun kyseisen Fitbitin ranneke meni rikki ja jouduin kertomaan kellonajan noin kahden minuutin välein.

No, ehkä se kello oli jo aika uusia? Voroille jäi nimittäin käteen lähinnä hikinen ranneke ja laite, johon ei todennäköisesti ole laturia kaapissa.

Kellovoronetsintähommissa tuli tietenkin nälkä, joten seuraavaksi etsimme taas sopivaa ravintolaa. Söimme pizzan puoliksi. Tämän reissun yksi suurista oivalluksista oli se, että voimme syödä ruokia puoliksi! Se tarkoittaa, että voi syödä useammin ja sehän on pelkästään mahtavaa!

Ravintolassa syötyämme oli aika palata takaisin Malcesineen. Tässä kaikessa hässäkässä jäi siis Limoncello Spritz testaamatta. On siis syy palata tännekin vielä uudelleen!

Sanoin, että seuraavalla kerralla voisin majoittua vaikka tuossa Hotel Monte Baldossa. Täytynee vain vähän ensin säästää rahaa..

Päiväretki Limoneen oli kaikesta huolimatta hauska. Paras osuus oli tottakai se venematka!

Gardajärvi näyttää veneestä käsin katsottuna ehkä vieläkin upeammalta kuin rannalla. Kannattaa siis ehdottomasti hypätä veneeseen.

Lue myös:

Malcesine – täydellinen majapaikka Gardajärvellä

Monte Baldo, Dolomiitit – Helppo tapa mennä vuorille

matkapalojaJätä kommentti

Malcesine: Täydellinen valinta Gardajärven majapaikaksi

Gardajärvi on kaunis, upea, ihana, täydellinen. Kaikki retkeni sinne ovat pelkkää utuista unelmaa – eikä se johdu pelkästään viinistä tai limoncellosta.

Vuoden 2019 Kesälomasuunnitelmani muodostuivat kahden asian ympärille: 30 Seconds to Marsin keikan ja Westie on the Promenade -tanssitapahtuman. Halusin molempiin ja aloin miettiä, mitä muuta voisin näiden ympärillä helposti tehdä.

Venetsia oli tietenkin täysin selkeä valinta, mutta toinen mielessäni pitkään häämöttänyt haave oli Dolomiitit. Aikaa ei ollut montaa päivää, joten olin tosi mielissäni, kun luin Seikkailijattaret-Facebook-ryhmästä Monte Baldosta. Monte Baldolle pääsee kätevästi Gardajärveltä.

Malcesine on hissimatkan päässä Monte Baldosta

Valitsin majapaikaksemme kylän nimeltä Malcesine. Sieltä pääsee suoraan hissillä vuoren huipulle eli Monte Baldolle.

Malcesineen liikuimme siten, että ensin menimme Venetsiasta Veronaan junalla, Veronasta Pechiera del Gardaan junalla ja viimeisenä Pechiera del Gardasta bussilla Malcesineen. Veronasta olisi voinut  myös kulkea suoraan bussilla Malcesineen. Teimme niin paluumatkalla.

Bussimatkalla katselimme kaunista järveä, ja erityisesti Emilia oli jo suunnilleen valmis hyppäämään bussin kyydistä suoraan järveen – niin houkuttelevalta vesi näytti.

Hassua sinänsä, että olin jostain syystä siinä uskossa, että kukaan ei ui Gardajärvellä, koska vesi on niin kylmää. No, olihan se vesi kylmää verrattuna vaikka Välimereen, mutta oli siellä paljon muitakin uimassa kuin suomalaiset ja joutsenet.

Niin tosiaan, joutsenet. Muistin, että niitä on Gardajärvellä paljon, mutta olin silti yllättynyt siitä, miten kesyjä ne olivat. Joutsenet poikasineen uivat ihmisten keskellä ja saattoivat myös tulla ihmisten viereen makaamaan ja ottamaan aurinkoa. Aika erikoista ja vähän jännittävää.

Malcesine on aivan super kaunis!

Ensimmäinen iltapäivä ja ilta meni siinä, kun uimme ja fiilistelimme sitä, miten kaunista kaikkialla on. Vesi ja vuoret ovat maisema, jonka kauneutta on vaikea ylittää.

Ilta-auringossa nautin Aperol Spritzin. Se nyt vaan kuuluu asiaan!

Olin paljon onnellisempi kuin kuvasta näkyy! Kun saavuin Malcesineen, ostin ensimmäisenä kuvassa olevat kauniit uimakengät. Ne osoittautuivat varsin käteviksi uimakavereiksi, vaikka niitä ei kyllä ollut suunniteltu mukulakivillä kävelemiseen.

Malcesine – kuten kaikki muutkin kylät Gardajärvellä – oli tosi pieni kylä. Siellä oli muutama kapea katu ja paljon saksalaisia turisteja. Se oli kuitenkin täydellinen majapaikka, sillä sieltä pääsi helposti hissillä päiväretkelle Monte Baldoon ja veneellä päiväretkelle johonkin toiseen kylään. Toki myös bussit kulkivat säännöllisesti kylien välillä. Me teimme päiväretken Limoneen.

Majoituimme Hotel Modenassa , joka oli ihan kiva perus hotelli. Hinta-laatu-suhteeltaan mainio. Aamiainen oli parempi kuin mihin olen italialaisella standardilla tottunut, mutta ei toki suomalaisen aamiaisen veroinen. Meillä ei ollut huoneessa ilmastointia, mutta emme sitä kyllä kaivanneetkaan. Saimme tuulettimella ja avonaisella ikkunalla sopivan viileyden huoneeseen.

Gardajärvellä kannattaa viettää aikaa ruuan ja viinin parissa

Olimme Malcesinessa syömässä parissa ravintolassa. Molemmat olivat ihan hyviä ja kummastakaan ei ole sen suurempia muistikuvia nimestä tai ruuasta. Eikun niin joo, toinen ravintola oli pizzeria! Siellä tarjoilija yritti iskeä Emiliaa, ja me keskityimme pääasiassa pohtimaan, minkä ikäinen mies istui lukemassa kirjaa vastapäisellä parvekkeella. Ei muistikuvaa pizzasta. Se oli varmaan ihan hyvää..

Malcesinessa on myös linna, jonka sisällä emme ehtineet käydä tutustumassa. Olisi selkeästi pitänyt olla siellä vielä yksi päivä!

Niin kaunista!

Lue myös:

Monte Baldo, Dolomiitit: Helppo tapa mennä vuorille

Veneretki Malcesinesta Limoneen

Käyttöohjeet italiaisille junille

matkapaloja3 kommenttia

Burano, Venetsia: Lounasretkikohteena aivan mainio!

Minä en useinkaan halua, voi tai edes osaa tehdä Venetsiassa niitä juttuja, joita turistit yleensä tekevät. Enkä toisaalta voi tehdä enää niitä juttuja, joita paikalliset tekevät – koska siitä on yli kymmenen vuotta, kun itseäni olisin voinut paikalliseksi kutsua.

Niinpä teen siellä asioita, joita nyt sattuu mieleen tulemaan.

Yhdellä Venetsian matkalla keksimme lähteä vesibussilla Buranoon. Olin lukenut 36 Hours Europe -oppaasta Venissa-nimisestä ravintolasta. Päätimme lähteä sinne lounaalle.

Venissa, Burano – ehdottomasti vierailun arvoinen ravintola!

Venissa on periaatteessa Buranossa, mutta Buranon vesibussipysäkiltä muut lähtivät kävelemään eteenpäin ja me lähdimme kävelemään oikealle. Yksi silta erottaa ravintolan turistimassoista.

Ravintolan pihalla oli erikoinen eläinnäyttely.

Puutarhassa oli myös paljon viinirypäleitä ja esimerkiksi päärynäpuu!

Kafran Muodonmuutos oli vahvasti läsnä tässä kohtaamisissa. Iik ja hyi!

Buranon saarelle on muuten aika pitkä merimatka Venetsiasta. Aikaa taisi mennä jopa tunti! Tämän tunnin vesibussimatkan jälkeen aloin miettiä: ”Ai niin, siinä opaskirjassa taisi lukea, että ravintolaan kannattaisi tehdä varaus etukäteen..”

Noo, ei ollut varausta, mutta onneksi meille oli silti tilaa!

Alkupalojen äärellä on helppo hymyillä! Minulla oli tietenkin lihaa ja juustoja. Emilialla oli tietenkin jotain kalaa.

Tämä pasta oli ehkä paras pasta, jonka olen koskaan syönyt! Ja voin kertoa syöneeni aika monta pastaa elämäni aikana. Kaikista noista ainesosista pystyi maistamaan tuoreuden. Ihan kuin juurekset olisi juuri poimittu ja aseteltu siihen kieleni makunystyröitä vasten. Ihanaa!

Ja Aperol Spritz, no joo. Se nyt oli vaan Aperol Spritz, mutta minulla oli tuosta ravintolasta semmoinen tunne, etten halua ruokailun koskaan loppuvan. Ravintola menee helposti TOP 3:een parhaista ravintoloita, joissa olen koskaan ollut.

Ihanaan jälkiruokaan lounas kuitenkin loppui. Lounaan hinnaksi juomineen tuli 62,50 euroa. En muista, montako juomaa siihen kuului. Sen muistan, että se oli jokaisen sentin arvoinen!

Burano on värikäs ja valokuvauksellinen!

Lounaan jälkeen lähdimme vastahakoisesti pois ravintolasta kohti niitä taakse jättämiämme turistimassoja sillan toisella puolella.

Burano on tosi kaunis saari värikkäine rakennuksineen. Omasta mielestäni Burano on paljon kiinnostavampi kuin vieressä oleva Murano. Tosi moni turisti käy molemmilla saarilla samalla reissulla – me emme jaksaneet.

Päivä oli kuuma. Olimme lounaan jälkeen alkuillasta turistikaduilla, joten ihmisiä oli varmasti vähemmän kuin päivällä.

Kaduilla oli paljon pieniä kojuja, joista pystyi ostamaan kätevästi mm. viuhkan. Muuten Buranossa ei värikkäiden talojen ja baarien lisäksi ole paljon mitään.

Kauniiden valokuvien ja hyvän lounaan takia sinne kuitenkin ehdottomasti kannatti mennä.

Iltapäivän vaihtuessa iltaan lähdimme takaisin kohti Venetsian pääsaarta.

Vesibussiin noustessamme kohtasimme aivan absurdin tilanteen. Siinä vaiheessa, kun vesibussi tuli kiinni laituriin, alkoivat jotkut miehet mylviä äänekkäästi. Tämä mylvintä kasvoi kasvamistaan ja kuulosti ihan siltä kuin lehmälauma olisi astunut sisään vesibussiin. Repesin aivan täysin, enkä meinannut saada naurua loppumaan pitkään aikaan vielä vesibussissakaan. Mitä ihmettä? Vain Italiassa. Vain Venetsiassa.

Absurdia oli toki sekin, että yksi ihminen oli varannut täytekakulle oman istumapaikan vesibussista. Ja se, että viereemme sattui istumaan kanadalainen tyttö, jonka sukujuuret olivat Suomessa.

Maailma on pieni ja matkoilla sattuu sekä tapahtuu!

Lue myös nämä:

Päiväretki Venetsiaan: 12 vinkkiä

Junamatkustus Italiassa – käyttöohjeet

matkapalojaJätä kommentti

Rooma, nähtävyydet – Minun kuusi suosikkiani

Roomassa on ihan älyttömästi nähtävyyksiä ja nähtävää. Se on erikoinen kaupunki siinä mielessä, että historiallisiin nähtävyyksiin törmää kaikkialla. Usein kaupungeissa on jonkin kokoinen vanha kaupunki, johon kaikki nähtävyydet ovat keskittyneet. Rooma on erilainen, sillä siellä elää vanhaa ja uusi sulassa sovussa.

Eikä kaupungin näkeminen edes lopu Rooman nähtävyyksiin – niin kuin ei minkään muunkaan kaupungin näkeminen. Minä en ole suuren suuri nähtävyys-bongari matkoillani, koska haluan mieluummin mennä sinne, minne nokka näyttää tai miltä milloinkin tuntuu. Roomassa on kuitenkin sellaisia nähtävyyksiä, joiden näkemistä suosittelen kaikille.

Fontana di Trevi on upein kuviteltavissa oleva suihkulähde!

Rakastan suihkulähteitä ylipäätään, mutta Fontana di Trevi on jotain aivan käsittämätöntä. Se on massiivinen, kaunis ja ainutlaatuinen.

roomatrevi2

Usealla tulee Fontana di Trevistä mieleeen La Dolce Vita -elokuvasta tuttu kohtaus, jossa suihkulähteeseen mennään uimaan. Sitä ei käytännössä voi toteuttaa ilman rangaistuksia, mutta ei se haittaa. Eikä sekään haittaa, että paikka on täynnä turisteja aamusta iltaan. Fontana di Trevi on joka tapauksessa nähtävä ihan joka Rooman vierailulla!

Pantheon on hyvin erityinen kirkko

Suihkulähteiden lisäksi rakastan pylväitä. Niitä on toki Roomassa paljon muuallakin kuin Pantheonissa, mutta Pantheon on todella ainutlaatuinen paikka. Vai oletko jossain muualla nähnyt kirkon, jonka katossa on reikä?

roomapantheon2
roomapantheon1

Wikipedia kertoo, että ”Kupolin pyöreä muoto symboloi taivasta ja ylimpänä oleva valoaukko aurinkoa (Heliosta). Aukko, jonka halkaisija on 8,23 m, on rakennuksen ainoa valonlähde. Marmorilattiassa on kaivo valoaukon alla keräämässä vettä, sillä aukosta sataa sisään”

Loogista tavallaan. Jos olisin itse keksinyt jonkun syyn aukolle, niin olisin sanonut, että ihmiset halusivat käyttää Pantheonia sekä kirkkona että kylpylänä.

Pietarinkirkko on katolisen maailman ykköskirkko

Koska olen asunut vuoden Italiassa, olen nähnyt melko monta kirkkoa – ne ovat nähtävyyksiä Rooman lisäksi myös muualla Italiassa. Siinä mielessä minulla on paljon vertailukohteita ja voin sanoa, että Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko on kaunein kirkko, jossa olen koskaan vieraillut.

roomapietarinkirkko

Kirkko on oikeasti aivan upea! Vaikka et jaksaisi mennä Vatikaanin museoihin, mene silti käymään Pietarinkirkossa. Sinne saattaa joutua jonottamaan jonkin verran, mutta ei missään tapauksessa niin kauan kuin museoihin.

Minulla liittyy kirkkojen upeuteen ristiriitaisia ajatuksia, kun ajattelee niihin laitettua rahaa ja mihin muuhun rahan olisi voinut käyttää. Jos ei kuitenkaan ajattele sitä, ovat useat kirkot todella kauniita ja ainutlaatuisia.

Suositus Rooman nähtävyyksien ulkopuolelta – piipahda rannalle Ostia Stella Polarikseen

Tämä ei varmaankaan ole perinteisten Rooma-oppaiden suositus, mutta tämä on minun suositukseni.

roomaostia1
roomaostia2

Rooman matkasta ei ensimmäisenä tule mieleen rantaloma, mutta minä olen kaksi kertaa lähtenyt Roomasta rannalle metro ja paikallisjuna -yhdistelmällä. Molemmat kerrat olivat rantasesongin ulkopuolella, joten saimme rannan miltei kokonaan itsellemme. Kummallakaan kerralla emme tainneet uida.

Suosittelen, sillä merta ei voi koskaan tuijotella liikaa. Lisäksi täältä rannalta saa maailman parasta pizzaa!

Kaupunginosakin voi olla nähtävyys – vietä vähintään yksi päivä Trasteveressä

Tuo hipsterien ja turistien suosima paikka! Yleensä välttelen kumpiakin – no en sentään!

Kyllä Trasteveressä täytyy Rooman reissulla käydä. Siellä on paljon sympaattisia paikkoja, mutta kannattaa olla tarkkana sen suhteen mihin ravintolaan tai baariin astuu sisään.

roomatrastevere

Vinkki: Matkojen myötä oma ravintolavainu kehittyy yhä paremmaksi, mutta ei kannata missään nimessä unohtaa Tripadvisoria. Sieltä löytyy reissulla kuin reissulla paljon potentiaalisia ruokapaikkoja, joita voi etsiä sijainnin perusteella. Lisäksi kannattaa kysyä suosituksia paikallisilta ihmisiltä esimerkiksi omasta majapaikasta.

Ennen kaikkea nauti italialaisesta ruuasta!

Luonnollisesti.

Roomassa – kuten missä tahansa Italiassa – ruoka on tärkein nähtävyys, kokemus ja elämys.

Minun Rooman suosikkiravintoloistani voit lukea täältä: Missä syödä Roomassa? Neljä suosikkiani!

Lue myös muita kirjoituksiani Roomasta:

Muistoja ensimmäiseltä Rooman matkaltani

Neiti E:n syntymäpäivä Roomassa

Miten matkustat Italiassa junalla – käyttöohjeet

matkapalojaJätä kommentti

Rooma, ravintolat: neljä suosikkiani

Huomasin, että olen syönyt Roomassa sellaisissa paikoissa, joissa haluaisin syödä uudelleenkin. Tässä seuraa suositukseni ikuiseen kaupunkiin! Kaikki ovat vähän eri puolilla Roomaa, joten merkitsen ne paikan mukaan.

Mainio pieni ravintola lähellä Fontana di Treviä

Ihan Fontana di Trevin lähellä on Antica Trattoria ”Al Gallinaccio”. Siellä on erinomaista ruokaa ja paras tiramisu, jonka olen koskaan syönyt! Ensimmäinen vierailu jäi minulle niin hyvin mieleen, että seuraavalla kerralla halusin ehdottomasti taas syödä siellä. Turistialueilla on yleensä vähän tuurista kiinni, löytääkö hyvän ja kohtuuhintaisen ravintolan, joten tämä on todellinen helmi!

Ravintola on osoitteessa Vicolo del Gallinaccio 6.

Hyvä ja rauhallinen ravintola Campo de’Fiori -aukiolla

Campo de’ Fiorilla riittää ravintoloita ja sisäänheittäjiä. Yleinen periaatteeni matkustaessa on, että vältän ravintoloita, joissa on sisäänheittäjä. Siksi päädyimme syömään Verso Serassa, joka on vähän piilossa mutta kuitenkin ihan Campo de’Fiorin vieressä.

roomapasta

Söimme lounaaksi hyvää pastaa! Italialainen ruoka perustuu muutamaan ainesosaan, jotka sopivat hyvin yhteen. Tästä syystä kannattaa aina pastaa tai pizzaa tilatessa valita joku valmis, yksinkertainen annos. Tällöin italialainen ruoka on parhaimmillaan! En todellakaan ikinä tilaisi mitään Suomesta tuttua fantasia-pizzaa Italiassa. Kyllä he tietävät minua paremmin, mitkä täytteet sopivat yhteen!

Verso Sera on osoitteessa Piazza del Biscione, 84.

Maailman parasta pizzaa Ostia Stella Polaris -rannalla

Okei, tänne lähteminen vaatii oikeasti vaivaa, koska tämä sijaitsee rannalla. Olen kuitenkin käynyt täällä kahdesti ja kokenut sekä rannalla käymisen että tämän pizzan vierailemisen arvoiseksi. Tämä on ehkä jopa maailman paras Pizza!

Ravintola on L Catari’ Ristorante Pizzeria osoitteessa Lungomare Paolo Toscanelli 10-12, 00122 Ostia Lido.

roomaantici1
roomapizza1
roomapizza2

Aperitiivejä Trasteveressä

Kuten aiemmin kirjoitin, Trasteveressa on helppo astua harhaan ja päätyä huonoon ravintolaan. Prosciutteria Cantina Dei Papi ei oikeastaan ole ravintola, vaan aperitiivi-paikka. Sinne kannattaa piipahtaa, kun kello lyö aperitiivi! Paikassa kannattaa tosin huomioida, että se on nimensä mukaisesti hyvin lihapainotteinen.

Ravintola on osoitteessa Via della Scala 71.

roomaantipasti
roomaantipasti3

Lue myös muita kirjoituksiani Roomasta:

Muistoni ensimmäiseltä Rooman matkaltani vuonna 2009

Neiti E:n syntymäpäivä Roomassa 2016

matkapalojaJätä kommentti

Muistoni ensimmäiseltä Rooman matkaltani vuonna 2009

Kaivelin kuva-arkistojani – tai oikeastaan ystäväni lähettämiä kuva-arkistoja – ja muistelin, mitä vuonna 2009 oikeastaan tapahtui. Olin sillon ensimmäistä kertaa Roomassa.

Yllä olevassa kuvassa seison Suomen suurlähetystön edessä ja vannon, että vielä joskus työskentelen siellä. Olimme juuri nousseet kukkulalle, josta näkee koko Rooman. Voin kuvitella, että suurlähetystön ikkunoista on hulppeat näkymät.

En ole koskaan tehnyt tämän haaveeni eteen mitään, mutta mistä sitä ikinä tietää, minne elämä vielä vie! Mietin silloin toki myös sitä vaihtoehtoa, että aloittaisin vähän vaatimattomammin, esimerkiksi hostellissa työskentelemällä. Senkään asian eteen en ole tehnyt mitään.

Rooma teki minuun heti ensisilmäyksellä suuren vaikutuksen, vaikka olin siinä vaiheessa asunut jo monta kuukautta Venetsiassa. Vaikka Venetsia on ainutlaatuinen ja ihana, on Rooma ihan oikea kaupunki. Kaikki ne upeat historialliset rakennukset, jotka tulivat vastaan joka nurkan takaa, saivat haukkomaan henkeä.

roomasuihkulahde

Henkeä haukkomaan sai myös 30 asteen helle. Muistan reissulta, että kävelimme todella paljon ja oli todella kuuma. Muistan myös jo silloin todenneeni, että marketin halvin puikkoantiperspirantti on paras mahdollinen hienhajun este. Samoilla linjoilla olen edelleen.

Rooma on täynnä kauniita suihkulähteitä. Yhdessä niistä oli ihmisiä  liottamassa jalkojaan. Seurasin innoissani esimerkkiä ja tunsin viilentävän veden vasten väsyneitä jalkojani. Se ilo loppui lyhyeen, kun poliisi tuli ajamaan pois suihkulähteestä.

Muistan silti vieläkin, miten paljon kylmä vesi palautti lämmöstä ja kävelystä rasittuneita jalkoja. Ihan kuin olisi ollut uudet jalat! Olen pyrkinyt hyödyntämään tätä oppia tanssireissuillani, mutta jostain syystä monen tunnin tanssimisen jälkeen ei yöllä hotellihuoneessa kovin kauaa viitsi seisoa kylmässä suihkussa.

roomalepo

Näin jälkikäteen ihmettelen kyllä, miten ehdimme niin lyhyellä reissulla nähdä niin paljon. Kiersimme kävellen kaikki suurimmat nähtävyydet, kävimme Vatikaanissa ja Pietarinkirkossa sekä ehdimme vielä pub crawliinkin. Nuorena sitä on ollut jotenkin huomattavasti enemmän energiaa, haha!

Pub Crawlista tulee mieleen hassu kohtaaminen. Ensinnäkin se oli ihan älyttömän huono pub crawl, kun suomalaiset eivät tulleet edes humalaan! Toiseksi tapasimme siellä miehiä, joiden kanssa jäimme juttelemaan. Kun aloin puhua ystävälleni suomeksi, sanoi vieressäni oleva mies kaverilleen: ”I’m going to fuck that girl tonight.” Ei ollut kauhean hyvä salakieli tuo englanti, kun olimme sitä juuri äsken yhdessä jutelleet! Sen kuullessani totesin ystävälleni suomeksi, että eiköhän lähdetä takaisin hostellille.

Lue myös:

Neiti E:n syntymäpäivät Roomassa 2016

matkapalojaJätä kommentti

Bergamo, Italia: Enemmän kuin päiväretken arvoinen

Mielessäni oli pitkään kytenyt ajatus siitä, että haluan nähdä Bergamon – tuon paikan, jonka nimi on tuttu lähinnä Milanon vieressä olevana lentokenttänä.

Olin jo aiemmin googlannut, että Bergamo on paljon muutakin kuin lentokenttä. Bergamossa on kaunis, kukkulalla oleva vanhakaupunki. Päätin siis mennä sinne ennen paluutani Suomeen.

Vähän minua kuitenkin nauratti, kun ensimmäisenä rautatieasemalla tuli vastaan dinosaurus.

Bergamo jakautuu ala- ja yläkaupunkeihin

Bergamo jakautuu konkreettisesti alakaupunkiin ja kukkulalla olevaan yläkaupunkiin. Olin ottanut majoituksen käytännön syistä alakaupungista, läheltä rautatieasemaa. Kävelin majapaikalta ensitöikseni katsomaan, mistä aamun lentokenttäbussi lähtee. Se lähti keskeltä ei mitään.

Matkalla sinne huomasin, että samana iltana olisi ollut ulkoilma-elokuvateatterissa Mamma Mia 2. Ensimmäistä kertaa harmitti, että minulla oli Bergamossa vain yksi päivä aikaa, enkä halunnut käyttää sitä elokuvissa istumiseen. Italialaiset ulkoilma-elokuvateatterit ovat nimittäin tosi viehättäviä!

Sen sijaan hyppäsin rautatieasemalta bussiin ja lähdin kukkulalla olevaan vanhaankaupunkiin. Jäin satunnaisella pysäkillä bussista ulos ja ihastelin maisemaa.

Kaupunkia kiertää muuri, jossa voi kävellä. En kuitenkaan halunnut lähteä alaspäin ja nälkä ja jano alkoivat olla mahdottomia, joten suuntasin ylöspäin Aperol Spritzin kuva silmieni edessä. Toisen kerran harmitti, että minulla oli vain yksi päivä aikaa, sillä muuria olisi ollut kiinnostava kiertää kunnolla.

Mutta Aperol Spritziä – ja toista turvajuomaani Coca-Colaa – minä sain läheiseltä aukiolta. Vanhakaupunki ei ollut hintatasoltaan erityisen edullinen, mutta ei minua se tässä vaiheessa kiinnostanut.

Kun sain energiavarastojani täydennettyä, lähdin kävelemään ja tutkimaan, miltä ympäristö näyttää.

Viehättäviä aukioita.

Kapeita kujia.

Perinteisiä patsaita.

Rakastuin Bergamon yläkaupunkiin

Tykästyin Bergamoon heti. Tämä on juuri sellainen kiva pohjois-italialainen kaupunki, joihin olen Italiassa alun perin rakastunut. Taas minua harmitti, että miksi minulla on vain yksi päivä aikaa.

Tämä oli tällä reissulla minun viimeinen iltani Italiassa, joten illalliseksi halusin tietenkin pastaa. Olisin halunnut jälkiruuaksi lemppariani eli Scroppinoa, mutta heiltä oli joku ainesosa loppu ja sain tilalle jotain omituista jäätelöä ja alkoholia. No, kyllä sekin oli ihan ok.

Yöksi Bergamon alakaupunkiin

Illallisen jälkeen oli aika lähteä kohti alakaupunkia ja majapaikkaa. Mietin, menenkö bussilla vai lähdenkö kävelemään pikkukujaa muurin vierestä alaspäin.

Valitsin kävelyn. Alakaupungin keskustakin näytti kivalta paikalta. Se oli toki modernimpi, mutta myös juuri sellainen italialainen kaupunki, josta minä tykkään. Kotimatkalla alkoi sataa, mutta ei se haitannut.

Olin iloinen, että olin toteuttanut ajatukseni Bergamossa vierailusta. Se vain harmitti, että vierailuni oli niin lyhyt.

No, ainakin on syy palata takaisin!

Lue muita kirjoituksiani Italiasta:

Miten matkustat junalla Italiassa: käyttöohjeet

10 vinkkiä: miten kokea Venetsia päivässä?

Cinque Terre: Vernazza

Cinque Terren laitamilla: Levanto ja Bonassola

matkapalojaJätä kommentti

Cinque Terre, Italia: Vernazza

Cinque Terre tarkoittaa viittä kylää La Spezian maakunnassa. Kylät ovat Monterosso al Mare, Vernazza, Corniglia, Manarola ja Riomaggiore. Juna-asemilta saa ostettua lipun, jolla saa käydä junalla kaikissa kylissä.

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, majoituimme Levannossa, joka ei ole osa Cinque Terreä, mutta se on aivan vieressä. Tämä osoittautui miellyttäväksi vahingoksi, koska kaikki oikeat Cinque Terren paikat ovat ainakin juna-asemien perusteella tupaten täynnä ihmisiä.

Me teimme lyhyen retken Vernazzaan. Siellä näin niitä postikorttimaisemia, joita olin Instagramissa ehtinyt ihailla useaan kertaan. Talot olivat värikkäitä, kujat kapeita ja merenrantamaisema upea!

Vernazzassakin toteutimme ajatusta siitä, että kiivetään jonnekin ja katsotaan, mitä sieltä löytyy. Linna kuulostaa ihan hyvältä kohteelta.

Emme päätyneet linnaan, mutta päädyimme ravintolaan. Italiassa matkustamisen etuja on kyllä se, että he osaavat rakentaa ravintoloita oikeisiin paikkoihin. Kiipeämisen jälkeen on aina jano!

Tavallaan ymmärrän sen, että turistit saattavat yhden päivän aikana kiertää junalla kaikki kylät läpi, koska kylät ovat pieniä. Enemmän maisemista saisi irti, jos hyödyntäisi kylissä olevia kävelyreittejä. Ehkä minäkin jonain päivänä palaan takaisin ja suunnittelen retkeni paremmin.

Nyt vain nautimme juomat maisemia ihaillen ja lähdimme junalla takaisin Levantoon.

Lue myös:

Cinque Terren laitamilla: Levanto ja Bonassola

Miten matkustat junalla Italiassa: käyttöohjeet

matkapalojaJätä kommentti

Bonassola ja Levanto, Italia – Cinque Terren laitamilla

fullsizerender-8

Levanto, Italia

Cinque Terre on varmasti yksi Italian kuvatuimmista paikoista. Olen pitkään katsellut Instagramista kuvia Cinque Terren alueelta ja miettinyt, että tuonne on joskus päästävä. Halusin todistaa omin silmin nuo taianomaiset postikorttimaisemat.

Saavuimme Levantoon junalla Ranskasta monen tunnin junaseikkailun jälkeen. Olimme juosseet Nizzassa junaan, myöhästyneet vaihtoyhteydestä ja pysähtyneet Genovan rautatieasemalle syömään. Hermot ehtivät ehkä hivenen kiristyä tämän matkan aikana.

Ja tosiaan. Cinque Terre. Jossain vaiheessa tajusin, että Levanto ei oikeastaan kuulu lainkaan Cinque Terreen. Levanto on ensimmäinen paikkakunta varsinaisen Cinque Terren vieressä. Tästä syystä saimme olla Levannossa varsin rauhassa turistimassoilta, ja sehän sopi meille paremmin kuin hyvin.

Olimme varanneet asunnon, joka ei ollut ehkä ihan kuvatunlainen – meidät oli ilmeisesti siirretty saman yrityksen toiseen asuntoon. Se oli ihan ok parin yön asunto, mutta aika kolkko. Emme siis juurikaan viettäneet siellä aikaa.

Sen sijaan jätimme asuntoon tavarat ja suuntasimme merta kohti!

Merenranta. Italia. Rakkaus.

Aina, kun saavun Italiaan, kaikki stressi kaikkoaa harteiltani ja rentoudun. Tämä on se maisema, johon en koskaan kyllästy.

Vaikka junassa olisi vähän ottanut päähän, niin kaikki se haihtui mielestä hetkessä.

Ensimmäiset hetket Levannossa käytimme meren tuijottamiseen ja siitä nauttimiseen.

Meren ääressä nautimme tietenkin myös Aperol Spritzistä.

Ex Tempore -kävelyretki Bonassolaan

Seuraavana aamuna lähdimme kiipeämään ylöspäin asuntomme ulkopuolelta lähtevää tietä pitkin. Päädyimme hiekkatielle ja päätimme lähteä kävelemään sitäkin pitkin eteenpäin.

Minun ja Neiti E:n ex tempore -kävelyretket eivät ole kyllä miltään osalta oppikirjan mukaan toteutettuja. Meillä ei tainnut olla mukana edes vettä, koska ”käydään nyt vain äkkiä katsomassa, mitä tuolla ylhäällä on”. Neiti E tuskasteli myös useaan kertaan asuvalintaansa.

Onneksi tie vei meidät pienelle rannalle, jossa oli kioski. Saimme ostettua vettä ja jäätelöä.

Ex tempore -kävely jatkui: ”Katsos, tuolla on joku luola. Kurkataan, mihin se menee.” Luola jatkui ja jatkui, vaikka välillä oli kohtia, jossa pääsi nauttimaan upeista maisemista.

Päätimme jatkaa matkaa, koska alkoi kovasti kiinnostaa, mihin lopulta päätyisimme.

Päädyimme viereiseen kylään: Bonassolaan!

Jälkikäteen kuulin, että Cinque Terren lähiympäristössä on paljon kävelyreittejä, jotka kiertävät kylästä toiseen. Jos siis olisi vähän järjestelmällisempi matkailija, voisi suunnitella kävelyretket etukäteen.

Minä olen vain tyypillisesti suosinut lomalla ex tempore -ajatuksia. Se tuo vastapainoa sille, että arki on yleensä vähän turhankin tiukasti aikataulutettu.

Bonassola oli samanlainen pieni kylä kuin Levantokin. Päätimme mennä siellä lounaalle, koska kävelyretken päätteeksi alkoi nälkä kurkia.

Ja mikä ihana pesto-lasagne se olikaan! Grazie Italia, Ti amo!

Lounaalla mietimme, mitä tekisimme seuraavaksi. Keksin, että Bonassalossa on tietenkin juna-asema, joten voimme matkustaa takaisin Levantoon – tai ehkä sittenkin kävisimme jossain oikeassa Cinque Terren paikassa. Päätimme ostaa liput Vernazzaan ja hyppäsimme sinne vievään seuraavaan junaan.

Lue myös:

Cinque Terre: Vernazza

Käyttöohjeet junamatkailuun Italiassa.

Päiväretki Syrakusaan

Miten kokea Venetsia yhdessä päivässä?