
Mielessäni oli pitkään kytenyt ajatus siitä, että haluan nähdä Bergamon – tuon paikan, jonka nimi on tuttu lähinnä Milanon vieressä olevana lentokenttänä.
Olin jo aiemmin googlannut, että Bergamo on paljon muutakin kuin lentokenttä. Bergamossa on kaunis, kukkulalla oleva vanhakaupunki. Päätin siis mennä sinne ennen paluutani Suomeen.
Vähän minua kuitenkin nauratti, kun ensimmäisenä rautatieasemalla tuli vastaan dinosaurus.


Bergamo jakautuu ala- ja yläkaupunkeihin
Bergamo jakautuu konkreettisesti alakaupunkiin ja kukkulalla olevaan yläkaupunkiin. Olin ottanut majoituksen käytännön syistä alakaupungista, läheltä rautatieasemaa. Kävelin majapaikalta ensitöikseni katsomaan, mistä aamun lentokenttäbussi lähtee. Se lähti keskeltä ei mitään.
Matkalla sinne huomasin, että samana iltana olisi ollut ulkoilma-elokuvateatterissa Mamma Mia 2. Ensimmäistä kertaa harmitti, että minulla oli Bergamossa vain yksi päivä aikaa, enkä halunnut käyttää sitä elokuvissa istumiseen. Italialaiset ulkoilma-elokuvateatterit ovat nimittäin tosi viehättäviä!

Sen sijaan hyppäsin rautatieasemalta bussiin ja lähdin kukkulalla olevaan vanhaankaupunkiin. Jäin satunnaisella pysäkillä bussista ulos ja ihastelin maisemaa.

Kaupunkia kiertää muuri, jossa voi kävellä. En kuitenkaan halunnut lähteä alaspäin ja nälkä ja jano alkoivat olla mahdottomia, joten suuntasin ylöspäin Aperol Spritzin kuva silmieni edessä. Toisen kerran harmitti, että minulla oli vain yksi päivä aikaa, sillä muuria olisi ollut kiinnostava kiertää kunnolla.

Mutta Aperol Spritziä – ja toista turvajuomaani Coca-Colaa – minä sain läheiseltä aukiolta. Vanhakaupunki ei ollut hintatasoltaan erityisen edullinen, mutta ei minua se tässä vaiheessa kiinnostanut.



Kun sain energiavarastojani täydennettyä, lähdin kävelemään ja tutkimaan, miltä ympäristö näyttää.

Viehättäviä aukioita.

Kapeita kujia.



Perinteisiä patsaita.

Rakastuin Bergamon yläkaupunkiin
Tykästyin Bergamoon heti. Tämä on juuri sellainen kiva pohjois-italialainen kaupunki, joihin olen Italiassa alun perin rakastunut. Taas minua harmitti, että miksi minulla on vain yksi päivä aikaa.


Tämä oli tällä reissulla minun viimeinen iltani Italiassa, joten illalliseksi halusin tietenkin pastaa. Olisin halunnut jälkiruuaksi lemppariani eli Scroppinoa, mutta heiltä oli joku ainesosa loppu ja sain tilalle jotain omituista jäätelöä ja alkoholia. No, kyllä sekin oli ihan ok.


Yöksi Bergamon alakaupunkiin
Illallisen jälkeen oli aika lähteä kohti alakaupunkia ja majapaikkaa. Mietin, menenkö bussilla vai lähdenkö kävelemään pikkukujaa muurin vierestä alaspäin.
Valitsin kävelyn. Alakaupungin keskustakin näytti kivalta paikalta. Se oli toki modernimpi, mutta myös juuri sellainen italialainen kaupunki, josta minä tykkään. Kotimatkalla alkoi sataa, mutta ei se haitannut.


Olin iloinen, että olin toteuttanut ajatukseni Bergamossa vierailusta. Se vain harmitti, että vierailuni oli niin lyhyt.
No, ainakin on syy palata takaisin!
Lue muita kirjoituksiani Italiasta:
Miten matkustat junalla Italiassa: käyttöohjeet
Published by