Walesissa vaeltaminen: OSA 3: Snowdonin seudun majoitustärpit 

vaellus3

Walesissa vaeltamisen viimeisessä osassa vinkkaan sopivista majoituspaikoista!

Beddgelert.

Siskoni sanoin kylä ”näyttää Emmerdalelta”. Suojeltuja söpöjä rakennuksia ja upea kivisilta. Pieni paikka, joka käytännössä elää vaellusturismista, mutta on silti onnistunut säilyttämään omaleimaisuutensa. Ei Starbuckseja, vaan seurakuntalaisten kukkafestivaalit ja vapaaehtoisten mummojen pyörittämä shop, jonka alakerta on tulvillaan käsitöitä ja yläkerrasta löytyy käytettyjen kirjojen myyntihylly (muista varoa päätäsi, 1600-luvulta peräisin oleva rakennus on matalakattoinen!).

Majoitu: Colwyn Guest House. Suojellussa rakennuksessa siistit huoneet. Vastaavat yhteydenottoon nopeasti, ystävällinen emäntä, tukeva aamiainen kuuluu edulliseen hintaan (aina plussaa vaellusreissuilla) ja mainio sijainti useiden vaellusreittien risteyskohdassa. 

vaellus6

Caernarfon.

Kaupungin keskipisteenä on Edward I:n rakennuttama linna 1200-luvulta. Sisällä todella laaja historiakatsaus, ja lähestulkoon jokaiseen torniin pääsee. Linna tunnetaan myös Walesin prinssi Charlesin virkaannimittämisen juhlapaikkana. Kaupungissa on Walesin pienin pubi sekä omalaatuisin näkemäni pesula. 

Majoitu: Totters. Ystävällinen pariskunta pyörittää majapaikkaa, joka on aivan Menai-salmen rannalla. Parisataa vuotta vanhassa talossa on vielä vanhempi, 600 vuotta vanha kellarikerros, josta löytyy keittiö ja aamiaistila. Keskustassa, bussipysäkit mm. Bangoriin (josta junayhteys muualle) ja Snowdonin juurelle kävelymatkan päässä. 

barmouth

Barmouth.

Merenrantakaupunki.  Jos tiedät The Smitshien Everyday is like Sunday -biisin musiikkivideon, saat kuvan Barmouthista. 😀 Upea ranta. Lähtöpiste usealle vaellusreitille Snowdonian kansallispuiston alueella. Osa myös Wales Coastal Path -reitistöä. Kaupungista löytyy myös tupa, jossa väitetysti Jasper Tudor ja tuleva Henry VII piileskelivät ennen Bosworthin taistelua. Historiageekeille hunajaa. Rantabulevardi yhtä B&B -paikkojen rivistöä.

Majoitu: Halvalla (alle 40 euroa yö) pääsee majoittumalla muun muassa Seascapessa, joka ei tarjoa aamupalaa, mutta sijaitsee käytännössä rannalla. Tuppukylää isompana turistikaupunkina Barmouth tarjoaa majoitusvaihtoehtoja kylpylästä airbnb:hen; halvimmillaan kokonaisen mökin voi saada noin 50 punnalla / yö (hae vaikkapa 2A Cambrian Street).

anglesey

Ja jokerina pohjalla Anglesey.

Caernarfonista pääsee noin vartissa Bangoriin, josta puolestaan pääsee nopeasti junalla Angleseyn saarelle ja Holyheadin (kymriksi Caergybi) satamakaupunkiin. Seutu ei ole enää Snowdonian kansallispuiston alueella, mutta jylhää nummea ja rinteitä kiivettäväksi on tarjolla täälläkin. Eikä Snowdonista pääse eroon Holyheadissakaan – komea vuori häälyy taivaanrannassa, kun kiipeät vaikkapa Mynydd Tŵr -vuoren huipulle. 

Majoitu: Witchingham B&B. Holyhead on satamakaupunki, josta lähtee suorat lauttayhteydet mm. Dubliniin, joten majoitusvaihtoehtoja riittää. Itse ”heitin tikkaa” kun valitsin majapaikkaani. Witchingham osottautui ihan passeliksi; hintatasoltaan ei halvin, mutta ei myöskään missään tapauksessa kallein. Huone oli siisti, aamupala kuului hintaan ja ikkunasta näki merelle. 

Kirjoittanut: Siobhán

Lue myös:

Walesissa vaeltaminen, OSA 1: Valitse Snowdonin reiteistä sopivin, majoitus seuraa perässä.

Walesissa vaeltaminen, OSA 2: Muitakin reittejä kannattaa kokeilla, mutta muista varustus

Walesissa vaeltaminen: OSA 2: Muitakin reittejä kannattaa kokeilla – mutta muista varustus

vaellus5

Vaikka Snowdonin huipulla olisi sateista ja sumuista, alempana laaksossa sää saattaa helliä vaeltajaa. Joten jos itse vuorelle kapuaminen siirtyy sääolojen vuoksi, ei silti kannata jäädä sängyn pohjalle peukaloitaan pyörittelemään. Suosittelen vilkaisemaan myös seudun muita vaellusreittejä, mihin kylään tai majapaikkaan sitten päädytkään.

Esimerkiksi Beddgelertin kylän ympäristössä on useampia päivävaelluksille sopivia rengasreittejä. Jylhien maisemien ja mutaisten polkujen ”Aberglaslyn, Llyn Dinas and Cwm Bychan Trail” oli mainio tapa verrytellä jalkoja Snowdonia varten. Ja jos tuuri käy, voit löytää luolan jonne Merlin on haudannut aarteen. 😉 Lähettyvillä on myös museoksi muutettu vanha kaivos. Vierailija pääsee käytännössä kävelemään vuoren läpi – vaihtelua vuorten ylittämiseen! 

Näillä Snowdonin liepeillä sijaitsevilla reiteillä on myös se etu, että muuta väkeä on huomattavasti vähemmän kuin itse vuorella, joka vetää kävijöitä varsinkin aurinkoisina päivinä. Itse kiersin tuon Cwm Bychanin viiden tunnin reitin näkemättä ristin sielua. 

Samoin kävi aivan Snowdonian kansallispuiston reunamilla, kun kiersin Barmouthista lähtevän Bwlch y Llanin 10 kilometrin lenkin. Yllättävänkin jyrkkärinteinen reitti oli maisemiltaan upea – syystäkin se tunnetaan myös Panorama Walkina – ja jätti halun palata testaamaan lisää Barmouthin ympäristön polkuja. 

Parhaimpia sivustoja reittien selailuun ovat mm. National Trustin https://www.nationaltrust.org.uk/craflwyn-and-beddgelert/lists/walks-in-craflwyn-and-beddgelert ja Mud and Routes -sivusto. https://www.mudandroutes.com/category/walks-by-area/walks-in-snowdonia/

Ja vielä muistutus oikeista varusteista. Vaikka National Trust pitää todella hyvää huolta reiteistä, ei eksyminen ole mahdotonta. Ota mukaan aina hyvä kartta, lyhyillekin rengasreiteille – kännykkäverkon ulkopuolella gps-paikantimisesta ei ole apua. Ei kannata myöskään luottaa siihen, että ”löytäähän sitä nyt aina takaisin kylään”. Nummilla ja rinteillä voi helposti haksahtaa kiertämään kehää, varsinkin vähäänkään sumuisemmalla säällä.  

Älä. Lähde. Liikkelle. Tennareilla. Mikään ei ärsytä paikallisia enempää, kuin huonosti varustautuneet turistit, jotka kuvittelevat conversien olevan vaelluskengät ja farkkujen ulkoiluhousut. Heille se on osoitus siitä, ettei kävijä osaa kunnioittaa kohdettaan. Vettä pitävä takki on minimivaatimus, vaelluskengät tai vähintäänkin tukevat ulkoilulenkkarit pitävät huolen, ettei jalka lipeä mutaisilla rinteillä. Sillä kyllä, välillä rinteet ovat lähes pystysuoria. Reppuun kannattaa varata takin alle lisäpitkähihainen, sillä vaikka alhaalla laaksossa olisi lämmin, rinteillä tuuli puhaltaa usein kylmästi. 

En lähde enää itse ilman vaellussauvaa rinteille. Auttaa ylöspäin mennessä, mutta erityisesti alastullessa, kun töpöjalkaisena jalansijaa joutuu kurottelemaan, eikä käsillä saa mistään tukea. 

Vesipullo ja energiapatukka taskuun. Järki päähän. Vaikka reitti on merkitty, nummilla risteilee niin ihmisten kuin lampaidenkin tallaamia kapeita polkuja hieman sinne sun tänne. Osasta ei voi olla varma, onko kyseessä polku, vai vaikkapa sateen uurtama puronuoma. Älä huumaannu maisemista, vaan mieti polun haarautuessa, minne lähdet. Jos olet epävarma, hyvä vinkki on katsoa, kummalla polulla näkyy enemmän mutaan painuneita jalanjälkiä. Jos aiemmin seudulla kulkeneet ovat valinneet polun A, kannattaa sinunkin suunnata sinne. 

Mutta älä myöskään turhaan pelkää. Yksikseen pärjää vallan mainiosti. Ja se täydellinen hiljaisuus, kun ympärillä aukeaa syvänvihreä nummi.. sitähän tänne lähdettiin hakemaankin. 🙂

Kirjoittanut Siobhán

Lue myös:

Walesissa vaeltaminen: OSA 1: Valitse Snowdonin reiteistä sopivin – majoitus seuraa perästä

Snowdon. Sateessa. Eli tarina siitä, miten vaelluksella ei kuulu toimia.

Walesissa vaeltaminen: OSA 1: Valitse Snowdonin reiteistä sopivin, majoitus seuraa perästä

vaellus1

On ihmisiä, jotka rakastavat suurkaupunkien kuhinaa ja ihmisvirtaa ympärillään. Sitten on ihmisiä kuten minä, jotka lomillaan hakeutuvat pikkuruisiin kyliin, metsiin, vuorille ja mahdollisimman kauas toimivasta kännykkäverkosta. 

Jos kuulut tähän jälkimmäiseen porukkaan, tässä vinkkejä, miten pääset nollaamaan aivosi Pohjois-Walesissa, Snowdonian kansallispuistossa.

Ensimmäisessä osassa kerron itse Snowdon-vuoresta reitteineen, toisessa osassa vinkkejä muille poluille ja lopuksi tärpit majapaikkoihin.

Snowdon-vuori Snowdonian kansallispuistossa

Snowdonian kansallispuiston keskipiste ja kruununjalokivi on Snowdon-vuori. Reilun kilometrin korkuinen huippu on koko Yhdistyneen kuningaskunnan korkein vuori heti Skotlannin Ylämaan eteläpuolella. Ensimmäiset maininnat vuoresta ovat vuodelta 1095, ensimmäinen kirjallinen raportti vuorelle kiipeämisestä löytyy jo vuodelta 1639.

Se historiasta. Sittemmin Snowdonista on muodostunut suosittu vaelluskohde, sillä sen huipulle pääsee kuutta virallista (plus yhtä epävirallista) reittiä pitkin. Reittien vaikeusasteet vaihtelevat viktoriaanisesta päiväreippailusta todella riskaabeliin, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva.

Itse olen kulkenut virallisista reiteistä viisi. Ensimmäisenä kapusin vaikeimmasta päästä olevan Watkin’s Pathin. Siellä oli mennä henki, tai vähintään terveys. Ei voi suositella huonolla säällä. Ja sää vaihtelee vuorella todella nopeasti, joten älä tee kuten minä. Sen sijaan käänny takaisin, jos näkyvyys heikkenee kesken matkan. Oikeasti. Älä ota riskejä.

Erään majapaikkani isäntä kertoi soittavansa vuosittain pelastushelikoptereita typerien turistien perään, kun vuorelle eksynyttä matkaajaa ei kuulukaan takaisin. Onnekseni selvisin ilman helikopteria, mutta vain todella hyvällä tuurilla. Jos kuitenkin kiinnostaa tämä uhkarohkeus, niin voit lukea tarinani tästä: Snowdon. Sateessa. Eli tarina siinä, miten vaelluksilla ei kuulu toimia.

Vuorella – tai sitä ympäröivissä kylissä – ei ole myöskään puhelinverkkoa kaikkialla, joten avun saanti voi olla vaikeaa. 

vaellus2

Jos et halua ottaa riskejä, voit kokeilla helpointa Llanberis Pathia, joka alkaa nimensä mukaisesti Llanberiksen kylästä. Parintuhannen asukkaan kylä on Snowdonin juurella olevista asutuskeskuksista suurimpia, joten siellä on seudun parhaat palvelut. Löytyy retkeilytarvikekauppaa ja take away -ravintoloita. Itse Llanberiksen reitti on selkeä ja leveä, joten eksymisen (tai putoamisen) riskiä ei ole. 

Watkin’sin ja Llanberiksen reittien välimaastossa vaikeustasoltaan ovat muun muassa Pyg Track ja Miners’ Track. Molemmat maisemiltaan huimaavia. Kuntoa ja vaellussauvaa vaaditaan, mutta ihan kiipeilemään ei näillä reiteillä joudu. 

Pygin ja Minersin lähettyviltä lähtee myös se epävirallinen reitti, Crib Gochin huipun kautta kiertävä polku. Tänne ei kannata mennä ilman kunnon kiipeilykokemusta, eikä varsinkaan yksin. Reitti on syystäkin epävirallinen. Itseltäni Crib Goch on vielä kokematta, mutta jonain päivänä…

Majapaikka valitaan reitin perusteella

Jokainen reiteistä lähtee hieman eri puolilta Snowdonin rinteitä. Siksi kannattaakin selvittää etukäteen, mille reitille haluaa, ja valita majoituksensa sen mukaan. Esimerkiksi Pyg ja Miners lähtevät Pen-Y-Passin solasta, jonne pääsee sukkulabussilla Llanberiksesta, mutta reittien yhteisessä alkupäässä on myös hostelli vaeltajia varten. HC-kiipeäjän valinta, sillä hostellin ja parkkipaikan lisäksi muita palveluita ei lähtöpisteessä ole.

Watkin’s lähtee puolestaan läheltä Beddgelertin pikkuriikkistä kylää, missä on huonot kännykkäyhteydet, pari baaria, majoituspaikkoja ja kioskin kokoinen kyläkauppa. Niin, ja mahdollisesti kuningas Arthurin hautapaikka siinä nurkilla. 😀

Seudun isoin kaupunki, noin 9 000 asukkaan Caernarfon, tarjoaa sitten jo enemmän palveluita (pesulasta tatuointistudioon) ja nähtävyyksiä. Caernarfonista pääsee myös sukkulabussilla käytännössä jokaisen Snowdonin virallisen reitin alkupisteeseen. Snowdon Sherpa -bussipalvelut tulevat tutuksi, jos majoitut Caernarfonissa. 

Mutta jos sitä yllämainittua rauhaa ja hiljaisuutta hakee, suosittelen vaikkapa suloista Beddgelertiä. Kannattaa myös huomioida, että mitä kauemmaksi Snowdonilta majoitut, sitä enemmän pitää varata aikaa siirtymisiin =  vähemmän aikaa varsinaisella vuorella. 

vaellus4

Ja kuka nyt ei haluaisi vain istua ja tuijottaa näitä maisemia?

Kirjoittanut Siobhán

 

Lue myös:

Rugby-tunnelmaa Walesilaisessa pubissa

Burano, Venetsia: Lounasretkikohteena aivan mainio!

Minä en useinkaan halua, voi tai edes osaa tehdä Venetsiassa niitä juttuja, joita turistit yleensä tekevät. Enkä toisaalta voi tehdä enää niitä juttuja, joita paikalliset tekevät – koska siitä on yli kymmenen vuotta, kun itseäni olisin voinut paikalliseksi kutsua.

Niinpä teen siellä asioita, joita nyt sattuu mieleen tulemaan.

Tällä Venetsian matkalla keksimme lähteä vesibussilla Buranoon. Olin lukenut 36 Hours Europe -oppaasta Venissa-nimisestä ravintolasta. Päätimme lähteä sinne lounaalle.

Venissä on periaatteessa Buranossa, mutta Buranon vesibussipysäkiltä muut lähtivät kävelemään eteenpäin ja me lähdimme kävelemään oikealle. Yksi silta erottaa ravintolan turistimassoista.

Ravintolan pihalla oli erikoinen eläinnäyttely.

Puutarhassa oli myös paljon viinirypäleitä ja esimerkiksi päärynäpuu!

Kafran Muodonmuutos on vahvasti läsnä tässä kohtaamisissa. Iik ja hyi!

Buranoon on muuten aika pitkä merimatka Venetsiasta. Aikaa taisi mennä jopa tunti! Tämän tunnin merimatkan jälkeen ravintolaan päästyämme aloin miettiä: ”Ai niin, siinä opaskirjassa taisi lukea, että tänne kannattaa tehdä varaus etukäteen..”

Noo, ei ollut varausta, mutta onneksi meille oli silti tilaa!

Alkupalojen äärellä on helppo hymyillä! Minulla oli tietenkin lihaa ja juustoja. Emilialla oli tietenkin jotain kalaa.

Tämä pasta oli ehkä paras pasta, jonka olen koskaan syönyt! Ja voin kertoa syöneeni aika monta pastaa elämäni aikana. Kaikista noista ainesosista pystyi maistamaan tuoreuden. Ihan kuin juurekset olisi juuri poimittu ja aseteltu siihen kieleni makunystyröitä vasten. Ihanaa!

Ja Aperol Spritz, no joo. Se nyt oli vaan Aperol Spritz, mutta minulla oli tuosta ravintolasta semmoinen tunne, etten halua ruokailun koskaan loppuvan. Ravintola menee helposti TOP3:een parhaista ravintoloita, joissa olen ollut.

Ihanaan jälkiruokaan lounas kuitenkin loppui. Lounaan hinnaksi juomineen tuli 62,50 euroa. En muista, montako juomaa siihen kuului. Sen muistan, että se oli jokaisen sentin arvoinen! Lisätietoja Venissa-ravintolasta: https://www.venissa.it/

Lounaan jälkeen lähdimme vastahakoisesti pois ravintolasta kohti niitä taakse jättämiämme turistimassoja sillan toisella puolella.

Burano on tosi kaunis saari värikkäine rakennuksineen. Omasta mielestäni Burano on paljon kiinnostavampi kuin Murano. Tosi turisti tosin käy molemmilla saarilla samalla reissulla – me emme jaksaneet.

Päivä oli kuuma. Olimme lounaan jälkeen alkuillasta turistikaduilla, joten ihmisiä oli varmasti vähemmän kuin päivällä.

Kaduilla oli paljon pieniä kojuja, joista pystyi ostamaan kätevästi mm. viuhkan. Muuten Buranossa ei värikkäiden talojen ja baarien lisäksi ole paljon mitään.

Kauniiden valokuvien ja hyvän lounaan takia sinne kuitenkin ehdottomasti kannatti mennä.

Iltapäivän vaihtuessa iltaan lähdimme takaisin kohti Venetsian pääsaarta.

Vesibussiin noustessamme kohtasimme aivan absurdin tilanteen. Siinä vaiheessa, kun vesibussi tuli kiinni laituriin, alkoivat jotkut miehet mylviä äänekkäästi. Tämä mylvintä kasvoi kasvamistaan ja kuulosti ihan siltä kuin lehmälauma olisi astunut sisään vesibussiin. Repesin aivan täysin nauramaan, enkä meinannut saada naurua loppumaan pitkään aikaan vielä vesibussissakaan. Mitä ihmettä? Vain Italiassa. Vain Venetsiassa.

Absurdia oli toki sekin, että yksi ihminen oli varannut täytekakulle oman istumapaikan vesibussista. Ja se, että viereemme sattui istumaan kanadalainen tyttö, jonka sukujuuret olivat Suomessa.

Maailma on pieni ja matkoilla sattuu sekä tapahtuu.

Lue myös:

Päivämatka Venetsiassa: 10 vinkkiä

Junamatkustus Italiassa – käyttöohjeet

5 vinkkiä: Miten matkustat bussilla Bulgariassa?

bulgar2

Rakas ystäväni löysi itselleen bulgarialaisen miehen ja keväällä postilaatikkooni kolahti hääkutsu Bulgarian Plovdiviin. ”Mikä ihana tekosyy reissata Bulgariassa vähän enemmänkin”, ajattelin, ja olin oikeassa. Bulgaria on upea maa, jossa riittää nähtävää ja koettavaa.

Työkalenteri määritteli matka-aikani ja osittain tästä syystä päädyin rakentamaan matkani sopivien lentojen ympärille road trip -hengessä. Matkareittini oli lopulta seuraava: Sofia-Plovdiv-Burgas-Varna. Jokaiseen näistä kaupungeista voi myös lentää lomasesonkina, mutta lentoja saattaa olla harvakseltaan.

Reissaus maatamyöten ei ollut ollenkaan hullumpi vaihtoehto, mutta pari seikkaa on hyvä pitää mielessä.

Kumijalalla Bulgariassa, eli 5 vinkkiä joukkoliikenteellä matkustamiseen.

 1. Valitse bussi. Jokainen, jonka kanssa matkustamisesta puhuin, suositteli junan sijaan bussia. Tämä tuli aluksi pienenä järkytyksenä, mutta kun vertailin matka-aikoja, kävi selväksi että juna oli lähes aina tunnin hitaampi vaihtoehto. Lisäksi kalusto on vanhaa ja paikallisten mukaan sottaista. Mene ja tiedä, bussiin päädyin.

2. Älä usko Googlea. Reissun pahin virheeni oli uskoa Google mapsin tarjoamia matka-aikoja etappien välille. Bulgariassa tiet eivät ole kovin hyvässä kunnossa ja Turku-Helsinki mittainen välimatka saattaa niellä liki neljä tuntia. Älä siis usko Googlea äläkä muitakaan karttapalveluita, vaan varaa runsaasti aikaa siirtymille.

3. Älä usko myöskään bussifirmojen nettisivuja. Sen lisäksi että karttapalvelut antavat matkoista optimistisia arvioita, myös bussifirmojen nettisivut saattavat näyttää virheellisiä vuoroja. Kannattaa siis marssia suoraan asemalle (tarkista että menet oikealle, bussiasemia voi olla kaupungissa useampi) ja varata liput kankeasti englantia puhuvalta, niukkahymyiseltä virkailijalta. Palveluntarjoajia on useita, mutta sinut kyllä opastetaan oikeaan paikkaan. Älä huoli, pärjäät kyllä englannilla!

4. Muista aakkoset! Sanoinko juuri että pärjäät englannilla? Se on totta, mutta jos et puhu venäjää tai jotain muuta kieltä, jossa käytetään kyrillisiä aakkosia, tulosta mukaasi kyrillinen aakkosisto ja kohdekaupunkiesi nimet kyrillisillä aakkosilla, se helpottaa kummasti.

5. Mikä vessa? Matkani kuumottavin yllätys oli se, ettei busseissa juurikaan ole vessoja. Kannatta siis maksaa se yksi leva ja käydä helpotuksen huoneessa ennen matkaa.

Ekstravinkki: Nauti matkasta! Bulgaria on upea maa, jossa on kaikkea: vuoria ja kukkuloita sekä tasankoja ja merenrantoja. Plovdivin ja Burgasin välillä saat ensin ihastella Balkanin vuorijonoja ja sitten silmän kantamattomiin yltäviä auringonkukkapeltoja.

bulgaria1

Sofiassa metro kuljettaa kätevästi ja halvalla kaupungin sisällä. Päivälippu pitää validoida joka käyttökerran jälkeen metroaseman virkailijalla.

bulgaria4

Burgasissa matkailija saa nauttia paikallisten tapaan pitkästä, kaikille avoimesta hiekkarannasta ja puiston rantapromenadista

 

Tekstin kirjoitti Lass That Is Gone.

Parasta Turussa, osa 7: Kuuvannokka

Ystäväni Rouva H kutsuu Kuuvannokkaa turkulaisten parhaaksi salaisuudeksi. Kaikki tietävät sen, mutta kukaan ei käy siellä.

Mepä siis päätimme lähteä käymään siellä.

Reissua suunnitellessamme huomasimme sattumalta Villa Kuuvan Facebook-sivuilta, että siellä järjestetään kesäsunnuntaisin aamujoogaa. Päätimme siis heristää unihiekat silmistämme melko aikaisin sunnuntaiaamuna ja suunnata kohti Kuuvannokkaa.

Ja kyllähän se kannatti! Meren rannalla joogaaminen kauniina kesäaamuna vetää varmasti vertoja mille tahansa ulkomaan jooga-kohteelle. Jooga oli juuri sopivan rauhallista, jotta se sopi sekä aamutunnelmaan että olisi sopinut myös aloitteleville joogeille. Toisaalta. Itse olen vuoden verran kulkenut eri jooga-tunneilla ja silti siellä oli liikkeitä, joita en ollut aiemmin tehnyt. Tykkään siitä, kun joogassa tunnit ovat aina ohjaajansa näköisiä.

Jooga-poseeraukset tunnin jälkeen!

Jooga-tunti maksoi 20 euroa ja siihen kuului kahvi tai tee sekä suolainen piirakka Villa Kuuvassa.

Villa Kuuva ja kahvila on super suloinen ja näkymä merelle on upea. Ilman joogaakin täällä kannattaa tulla käymään!

Nautimme välipalamme kahvion terassilla, vaikka sisällä ollut sohva oli enemmän kuin houkutteleva ja aurinkopaikkojakin oli tarjolla

Alkuperäinen suunnitelmamme oli tulla uimaan – kun Suomessa kerrankin on uintisää! Lähdimme siis metsän halki kohti Kuuvannokan kallioita.

Uimapaikkakin Kuuvannokan kallioilta löytyi, mutta uimakengät olisivat tulleet tarpeeseen. Veteen kömpiminen kivien seasta oli nimittäin aikamoinen könyämissuoritus. No, tulipahan treenattua lisää tasapainoa!

Maisemien ja rauhallisuutensa puolesta Kuuvannokka on varmasti yksi Turun parhaista uimapaikoista. Se sopii oivallisesti, kun haluaa ottaa aurinkoa kalliolla, katsella ohiajavia veneitä ja veteen pulahtaminen on vain pieni bonus päivän päätteeksi. Edestakaisin kulkemiseen kalliot ja meri eivät sovellu – ei ainakaan ilman uimakenkiä.

Sunnuntaiaamun aloittaminen Kuuvannokassa on yksi parhaita asioita, mitä voit Turussa tehdä. Joogaan ehtii vielä sunnuntaina 11.8. ja Villa Kuuva on auki 14.8. asti joka päivä klo 11-18 ja 15.8-30.9. la ja su klo 11-18. Kalliot ovat avoinna aina ja läpi vuoden.

Lisää tietoa Villa Kuuvasta ja joogasta: https://m.facebook.com/VillaKuuva/

Lue myös muut kirjoitukseni Turun parhaista paikoista:

Lue Turusta myös:

Bassin kabinetti

Top 3 Fine Dining

Låna

Apteekkimuseo & Café Qwensel

Ruissalo

Blankon lammaspasta

Mitä tehdä Roomassa? Minun klassikot TOP 6

roomatrevi1

Roomassa on ihan älyttömästi nähtävää. Se on erikoinen kaupunki siinä mielessä, että historiallisiin nähtävyyksiin törmää kaikkialla. Usein kaupungeissa on jonkin kokoinen vanha kaupunki, johon kaikki nähtävyydet ovat keskittyneet. Rooma on vähän erilainen, sillä siellä elää vanhaa ja uusi sulassa sovussa.

Eikä Rooman näkeminen edes lopu nähtävyyksiin – niin kuin ei minkään muunkaan kaupungin näkeminen. Minä en ole suuren suuri nähtävyys-bongari matkoillani, koska haluan mieluummin mennä sinne, minne nokka näyttää tai miltä milloinkin tuntuu. Roomassa on kuitenkin paikkoja, joiden näkemistä suosittelen kaikille.

Tässä seuraa minun TOP 6 klassikkoani:

roomatrevi2

roomatrevi3

1. Fontana di Trevi

Rakastan suihkulähteitä. Fontana di Trevi on upein suihkulähde, jonka voin kuvitella olevan olemassa.

Usean mielessä on La Dolce Vita -elokuvasta tuttu kohtaus, jossa suihkulähteeseen mennään uimaan. Sitä ei käytännössä voi toteuttaa, mutta ei se haittaa. Eikä sekään haittaa, että paikka on täynnä turisteja aamusta iltaan. Fontana di Trevi on joka tapauksessa nähtävä ihan joka Rooman vierailulla!

roomapantheon2

roomapantheon1

2. Pantheon

Suihkulähteiden lisäksi rakastan pylväitä. Niitä on toki Roomassa paljon muuallakin kuin Pantheonissa, mutta Pantheon on todella ainutlaatuinen paikka. Vai oletko jossain muualla nähnyt kirkon, jonka kattoon on jätetty reikä?

Wikipedia kertoo, että ”Kupolin pyöreä muoto symboloi taivasta ja ylimpänä oleva valoaukko aurinkoa (Heliosta). Aukko, jonka halkaisija on 8,23 m, on rakennuksen ainoa valonlähde ja kattamaton. Marmorilattiassa on kaivo valoaukon alla keräämässä vettä, sillä aukosta sataa sisään”

Loogista tavallaan. Jos olisin itse keksinyt jonkun syyn aukolle, niin olisin sanonut, että ihmiset halusivat käyttää Pantheonia sekä kirkkona että kylpylänä.

roomapietarinkirkko

3. Pietarinkirkko

Koska olen asunut vuoden Italiassa, olen nähnyt melko monta kirkkoa. Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko on kaunein kirkko, jossa olen koskaan vieraillut.

Se on oikeasti aivan upea! Vaikka et jaksaisi mennä Vatikaanin museoihin, mene silti käymään Pietarinkirkossa.

Minulla liittyy kirkkojen upeuteen ristiriitaisia ajatuksia, kun ajattelee niihin laitettua rahaa ja mihin muuhun rahan olisi voinut käyttää. Jos ei kuitenkaan ajattele sitä, ovat useat kirkot todella kauniita rakennuksia.

roomaostia1

roomaostia2

4. Ostia Stella Polaris

Tämä ei varmaankaan ole perinteinen Rooma-oppaiden suositus, mutta tämä on minun suositukseni.

Rooman matkasta ei ensimmäisenä tule mieleen rantaloma, mutta minä olen kaksi kertaa lähtenyt Roomasta rannalle metrolla ja paikallisjunalla. Molemmat kerrat olivat rantasesongin ulkopuolella, joten saimme rannan miltei kokonaan itsellemme.

Suosittelen kyllä, sillä merta ei voi koskaan tuijotella liikaa. Lisäksi täältä rannalta saa maailman parasta pizzaa!

roomatrastevere

5. Trastevere

Tuo hipsterien ja turistien suosima paikka! Yleensä välttelen kumpaankin. No en sentään!

Kyllä Trasteveressä täytyy Rooman reissuilla käydä. Siellä on paljon sympaattisia paikkoja, mutta kannattaa olla tarkkana sen suhteen mihin ravintolaan tai baariin astuu sisään. Trasteveressa vaanii myös suuri pettymisen vaara.

Vinkki: Matkojen myötä ravintolavainu kehittyy yhä paremmaksi, mutta ei kannata missään nimessä unohtaa Tripadvisoria. Sieltä löytyy reissulla kuin reissulla paljon potentiaalisia ruokapaikkoja, joita voi etsiä sijainnin perusteella.

6. Ruoka

Luonnollisesti.

Roomassa – kuten missä tahansa Italiassa – ruoka on tärkein.

Mun mielestäni parhaista ravintoloista olen kirjoittanut oman postauksen, jonka voit lukea tästä: Missä syödä Roomassa? Neljä suosikkiani!

 

Lue myös:

Muistoja ensimmäiseltä Rooman matkaltani

Neiti E:n syntymäpäivä Roomassa

Miten matkustat Italiassa junalla – käyttöohjeet

Missä syödä Roomassa? Neljä suosikkiani!

 

roomatiramisu

 

Huomasin, että olen syönyt Roomassa sellaisissa paikoissa, joissa haluaisin syödä uudelleenkin. Tässä seuraa suositukseni ikuiseen kaupunkiin! Kaikki ovat vähän eri puolilla Roomaa, joten merkitsen ne paikan mukaan.

Fontana di Trevi

Ihan Fontana di Trevin lähellä on Antica Trattoria ”Al Gallinaccio”. Siellä on hyvää ruokaa, ja paras tiramisu, jonka olen koskaan syönyt! Ensimmäinen vierailu jäi minulle niin hyvin mieleen, että seuraavalla kerralla halusin ehdottomasti taas syödä täällä. Turistialueilla on vaikea yleensä löytää hyvää ja kohtuuhintaista ravintolaa, joten tämä on todellinen helmi!

Ravintola on osoitteessa Vicolo del Gallinaccio 6.

 

roomaversosera

roomapasta

Campo de’Fiori

Campo de’ Fiorilla riittää ravintoloita ja sisäänheittäjiä. Yleinen periaatteemme neiti E:n kanssa matkustaessa on, että vältämme ravintoloita, joissa on sisäänheittäjä. Siksi päädyimme syömään Verso Serassa, joka on vähän piilossa mutta kuitenkin Campo de’Fiorin vieressä.

Söimme lounaaksi hyvää pastaa! Italialainen ruoka perustuu muutamaan ainesosaan, jotka sopivat hyvin yhteen. Tästä syystä kannattaa aina pastaa tai pizzaa tilatessa, valita joku valmis, yksinkertainen annos. Tällöin italialainen ruoka on parhaimmillaan! En todellakaan ikinä tilaisi mitään Suomesta tuttua fantasia-pizzaa Italiassa. Kyllä he tietävät minua paremmin, mitkä täytteet sopivat yhteen!

Verso Sera on osoitteessa Piazza del Biscione, 84.

roomaantici1

roomaantici2

roomapizza1

roomapizza2

Ostia Stella Polaris

Okei, tänne lähteminen vaatii oikeasti vaivaa, koska tämä sijaitsee rannalla. Olen kuitenkin käynyt täällä kahdesti ja kokenut sekä rannalla käymisen että tämän pizzan vierailemisen arvoiseksi. Tämä on ehkä jopa maailman paras Pizza!

Ravintola on L Catari’ Ristorante Pizzeria osoitteessa Lungomare Paolo Toscanelli 10-12, 00122 Ostia Lido.

 

roomaantipasti

roomaantipasti2

roomaantipasti3

Trastevere

Kuten aiemmin kirjoitin, Trasteveressa on helppo astua harhaan ja päätyä huonoon ravintolaan. Prosciutteria Cantina Dei Papi ei oikeastaan ole ravintola, vaan aperitiivi-paikka. Sinne kannattaa piipahtaa, kun kello lyö aperitiivi!

Ravintola on osoitteessa Via della Scala 71.

 

Lue myös:

Muistoni ensimmäiseltä Rooman matkaltani vuonna 2009

Neiti E:n syntymäpäivä Roomassa 2016

Miten matkustat Italiassa junalla? Käyttöohjeet

Turistina Helsingissä: Kulttuurisauna — plussat ja miinukset

Julkiset saunat eivät periaatteessa ole ajatuksissani ykkösenä, kakkosena eikä ehkä kymmenentenäkään, mutta kyllä minä niihin silti ihan mielelläni menen, jos joku muu keksii tämän idean.

Olin muutama viikko sitten serkun luona vierailemassa ja hän ehdotti, että menisimme Kulttuurisaunaan. Hän oli kuullut, että se on kiva rauhoittumispaikka.

Kulttuurisauna sijaitsee kauniissa paikassa Hakaniemenrannassa. Olimme valinneet rauhoittumisajankohdaksi sunnuntai-illan – ja niin oli moni muukin. Saunaan ei voi tehdä etukäteen varausta, joten meidät laitettiin jonoon. Miesten puolella ei tainnut olla lainkaan jonoa, mutta naisten puolella oli kuusi ennen meitä. Odotimme vuoroamme noin 45 minuuttia.

Tauko- ja odotustilassa oli hauska kirja, joka kertoi japanilaisesta kylpykokemuksesta.  Sanoin serkulle, että tämän odotusajan pitäisi olla nautinnollista.

Tunnelmallisesta tilasta huolimatta, odotus ei ollut kovin mukavaa – varsinkin, kun olin typeryyttäni ensin odottanut ulkona serkkuani, enkä mennyt suoraan sisään odottamaan saunomista. Vinkkinä siis muille: ensimmäisen kannattaa mennä jo mahdolliseen jonoon!

Kun lopulta pääsimme saunaan, viihdyimme siellä kyllä ihan sulkemisaikaan asti, eli reilun tunnin.

Oliko se sauna sitten rauhoittumispaikka? No, ei oikeastaan. Se oli yleinen sauna ja siellä oli ihan normaali määrä meteliä.

Kulttuurisaunan plussat:

+ Todella kaunis paikka.

+ Avanto, johon pääsee pulahtamaan erittäin kauniissa maisemissa.

+ Tunnelmallinen odotus- ja taukotila.

+ Miellyttävät löylyt, kun ensin oppii käyttämään kiuasta.

+ Mukavan pieni ja kotoisa.

Kulttuurisaunan miinukset:

– Ei voi varata aikaa, joten joutuu mahdollisesti jonottamaan kauan.

– Ei saanut informaatiota jonotus-ajasta, eikä asiakaspalvelu muutenkaan ollut kovin kummoista.

– Suihkussa tuli ainoastaan kylmää vettä. En tosin tiedä, onko se aina niin, vai vain tuona iltana.

– Pukuhuoneen lattiat kastuivat täysin, koska siitä kuljettiin läpi avantoon ja saunaan.

Extrana asioita, jotka voi kokea plussina tai miinuksina:

  • Saimme alennusta lipun hinnasta, mutta meille ei kerrottu, miksi.
  • Tiukat säännöt: ei varauksia, ei yli kolmen hengen seurueita, ei alkoholijuomia.

Lisätietoja Kulttuurisaunasta: http://www.kulttuurisauna.fi/

 

Lue myös:

Turistina Helsingissä: Suomenlinnaan kannattaa mennä aina

Parasta Turussa, osa 6: Blankon lammaspasta!

 

 

Huomasin, että jo vuonna 2013 olen kirjoittanut Blankon lammaspastasta ylistyspuheen. Nostan sen nyt vuonna 2019 arkistoista, koska sama lammaspasta on edelleen hyvää. Tämän saa myös gluteenittomana.

Vuoden 2013 teksti:

Huom! Turkulaiset ja Turussa vierailevat: Jos ette ole olleet vielä syömässä Blankon lammaspastaa, niin menkää välittömästi. 

Lammasta inhoava esimieheni kertoi minulle Blankon lammaspastasta, joka oli hänen mielestään erittäin hyvää. Mukana olleen kokkiystävän mielestä pasta oli jopa maailman parasta. Omasta mielestäni pasta oli aivan ihanaa.

Lampaan maku oli juuri oikeanlainen. Yhtä hyvää lammasta olen syönyt viimeksi vuosia sitten pääsiäisenä Italiassa italialaisen isoäidin laittamana. Tämä on taatusti paras kohteliaisuus, jonka ruoka voi saada.

Tämä ei ollut maksettu mainos. Tämä oli vilpitön ruuan ylistys.

 

Lue myös mikä muu on Parasta Turussa:

Lue Turusta myös:

Bassin kabinetti

Top 3 Fine Dining

Låna

Apteekkimuseo & Café Qwensel

Ruissalo