Parasta Turussa, osa 3: Ruissalo

ruissalo1ruissalo2ruissalo3

Aina, kun käyn Ruissalossa, mietin, miksi en käy siellä useammin. Ruissaloon pääsee autolla, bussilla, pyörällä ja kesällä jopa vesibussilla. Kerran olen myös kävellyt Ruissalosta kotiin, mutta en varsinaisesti suosittele sitä. Kannattaa saapua jollain nopeammalla tavalla ja säästää käveleminen Kansallispuiston kauniisiin maisemiin. Ruissaloon on Turun keskustasta vajaan 10 kilometrin matka, joten sinne piipahtaa hetkessä.

ruissalo4ruissalo5ruissalo6ruissalo7

Päätin tänään käydä Ruissalossa kävelyllä, koska kauan kaipaamani aurinko kurkisti pilvien raosta, eikä minulla ollut tälle sunnuntaille mitään muita suunnitelmia. Ilokseni Ruissalossa oli paljon muitakin ihmisiä ulkoilemassa. Pakkasta oli -6, mutta auringossa tuntui silti lämpimältä.

ruissalo8ruissalo9ruissalo10

Kuten sanottua, Ruissalossa tulee käytyä liian harvoin. Sinne liittyy kuitenkin paljon muistoja, joita tänään kävellessäni mietin. Jostain syystä Ruissalo on sellainen paikka, johon mennään yhdessä jostain muualta tulevan kaverin kanssa – se ei kuulu millään tavalla minun normaaliin elämääni. Viime syksynä kaveri oli pitkästä aikaa Turussa ja kävimme syömässä eväitä Ruissalossa.

ruissalo11ruissalo12

Yksi Ruissaloon liittyvä muisto on vuosien takaa, kun olin ihastunut erääseen mieheen. Yhtenä iltana päätimme lähteä Ruissaloon pyöräilemään, vaikka kello taisi olla jo kymmenen tai yksitoista. Silloin oli syksy ja tuntui, kuin olisimme pyöräilleet suoraan Tim Burtonin leffaan. Niin kauniilta ja erikoiselta näytti yöllä valaistu pyöräreitti puiden välissä.

Pyöräretken päättyessä meren rantaan pysähdyimme katselemaan öisiä maisemia ja juttelemaan monen tunnin ajaksi. Seuraavana aamuna saattoi vähän väsyttää töissä, mutta se oli sen arvoista. Kyseinen mies viipyi elämässäni vain vähän aikaa, mutta se oli merkityksellistä.

Toki tänään mietin, että miksi niin usein parisuhteeni ovat alkaneet keskinäisten traumojen tai menneisyyden epäonnistumisten jakamisesta. Miksi se onnistuisi sillä kertaa, jos lähtökohtana on pettymykset ja turhat toiveet?

Viime kuukausien aikana olen tehnyt pitkää ja loputtomalta tuntuvaa itsetutkimusmatkaa. Yhtenä keskeisenä ajatuksena on se, että tämä hetki määräytyy tulevaisuudesta – ei menneisyydestä – käsin. Kaikki on mahdollista ja kaikki on vielä edessäpäin. Sitä ajatusta ei ole aina kovin helppo toteuttaa. Menneisyydessä vellominen on helpompaa ja tutumpaa.

Aika usein luonto on se paikka, jossa ihmisen on kaikkein helpoin pysähtyä ajattelemaan.

ruissalo13ruissalo14

Ruissalossa on tosi hyvät grillipaikat. Niitä on monta, joten ei ole pakko edes olla suomalaiselle kiusallisella tavalla sosiaalinen, vaan voi vallata oman grillin. Sen ainoan kerran, kun olen ollut siellä grillaamassa sosiaalisuus kyllä auttoi, koska saimme käyttää edellisen grillaajan hiillosta ja puita.

ruissalo15

Niin ja se Ruisrock. Ruisrockissa on taikaa, sillä silloin on aina aurinkoista ja kuumaa – ainakin osan ajasta. Toki muistan sen Ruisrockin, kun koko sunnuntain satoi. Olimme pukeutuneet kertakäyttösadetakkeihin ja joimme viiniä anniskelualueella pöydän alla. Eput soittivat viereisellä lavalla. Jos se ei ole suomalaista festaritunnelmaa, niin ei mikään!

Ruisrock on täynnä hyviä muistoja ja hauskoja ihmisiä. Kävimme Tiia-siskon kanssa Ruisrockissa monta vuotta putkeen, ja vaikka olisimme olleet tunteja erossa, löysimme toisemme aina automaattisesti, kun oli kotiinlähdön aika.

Olen myös kokenut sen, miltä tuntuu pulahtaa kesken festareiden mereen uimaan. Se oli hauskaa ja viilensi hetkeksi! Festari-ihastuksia? Kyllä ja useita yksien festareiden aikana! Ruisrcock on sinkun parastaa aikaa, hahah.

ruissalo16

Luonnon äärellä ihminen on pieni.

ruissalo17ruissalo19ruissalo20

Ruissalossa oleva kasvitieteellinen puutarha on yksinkertaisesti ihana! Näet kasveja, joita ei muualla Suomessa kasva ja saatat myös törmätä outoihin taideteoksiin.

ruissalo21ruissalo22

Kasvitieteellisessä puutarhassa on kasveja sekä ulkona että sisällä. Kummallakin kerralla, kun olen siellä vieraillut, olen ostanut jonkun pienen kasvin verson mukaani. Kummallakin kerralla olen tosin myös todennut, että kasvien hengissä pitäminen ei ole vahvuuteni. Nykyään tyydyn siihen, että ihailen maljakossa olevia tulppaaneja viikon kerrallaan.

Mitä tästä jutusta pitäisi oppia? No se, että jos olet Turussa, niin käy myös Ruissalossa – säännöllisesti!

Lue myös muut suositukseni Turusta:

Parasta Turussa, osa 1: Låna

Parasta Turussa, osa 2: Apteekkimuseo & Café Qwensel

Published by

One thought on “Parasta Turussa, osa 3: Ruissalo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s