Roomassa vuonna 2012: Lähinnä ruokaa ja vähän pylväitä

Onko Italiaan matkustamiseen joitain muitakin syitä kuin ruoka? No on toki: monia. Ruoka on kuitenkin yksi tärkeimmistä. Pääsimme jopa lentokentälle asti ennen kuin aloimme syödä. On ihanaa, että lentokentiltä ja rautatieasemilta saa ostaa tuoreita leipiä. Lempileivässäni on täytteenä tietenkin ilmakuivattua kinkkua ja mozzarellaa. Myös jäätee maistuu Italiassa paremmalta kuin missään muualla! Olin alunperin ajatellut ottavani mukaani tavoitehameeni, mutta luovuin siitä ajatuksesta aika nopeasti, kun tajusin, mihin olen menossa.

Me emme varanneet majoitusta etukäteen. Aluksi astelimme yhteen hotelliin. Siellä naurettiin hintatoiveellemme, mutta ohjattiin läheiseen hostelliin. Hostellissa ei ollut vapaata kuin yhdeksi yöksi, joten sieltä meidät ohjattiin kolmanteen paikkaan. Hotel Beauty tarjosi meille majoituksen kahdeksi yöksi. Ensimmäisen vietimme kahden hengen huoneessa ja toisen kolmen hengen huoneessa. Edellisessä oli oma kylpyhuone, jälkimmäisessä ei. Kahden hengen huone taisi maksaa 68 euroa/yö ja kolmen hengen huoneesta kaksi vuodepaikkaa 56 euroa/yö. Olimme siis sopineet, että maksamme kahdesta yöstä korkeintaan 120 euroa, joten tästä ei tarvinnut paljon joustaa. Kahden hengen huone oli tosi kiva, koska siinä oli oma kylpyhuone. Yleiset vessat puolestaan eivät olleet kovin siistejä, ja ainakin yhdessä niistä valot toimivat liikkeentunnistimella. Ei ollut kovin miellyttävää heiluttaa käsiä jatkuvasti pytyllä istuessaan. Yleisesti ottaen hotelli oli aika meluisa. Kaikki liikenteen äänet kantautuivat sisään. Aamiainen ei kuulunut hintaan, eikä sitä saanut edes ostamalla. Yleisessä keittiössä olisi voinut halutessaan kokkailla. Emme tietenkään halunneet.

Lähdimme kävelemään ja päätimme pysähtyä oluelle. Teimme virheen. Valitsimme baarin, joka oli ostoskadun vieressä. Hinnat olivat aivan törkeät (eli lähinnä suomalaiset). Tästä syystä tartuimme halvimpaan vaihtoehtoon: happy hourin tarjoamaan half pintiin. Kyllä vaan, me jotka half pinteille aina nauramme, tilasimme Roomassa ensimmäisiksi juomiksemme half pintit. Italiassa olut ei ole muutenkaan erityisen edullista, joten halvimmaksi tulee pitäytyä viinissä ja spritzeissä. Myös vesi on suhteellisen kallista, mutta sitä kannattaa silti juoda. Myös hanavettä voi juoda, jos sitä jaksaa kantaa mukanaan.

Hyvän ja kohtuuhintaisen ravintolan löytäminen on aina yhtä vaikeaa. Italialaiset ovat opettaneet minulle, että kannattaa katsoa, mitä pizza margherita maksaa. Jos se maksaa yli 5 euroa, on ravintola kallis. Löytämässämme ravintolassa hinta taisi olla 6 euroa, mutta se oli matalin, jonka Rooman kaduilta siinä nälässä löysimme.

Olimme onnekkaita, sillä ravintola oli todella hyvä. Tiramisu oli täydellinen. Paras tiramisu, jonka olen koskaan syönyt. Ravintolan nimi oli Antica Trattoria ”Al Gallinaccio”, ja se sijaitsi lähellä Fontana di Treviä, osoitteessa Vicolo del Gallinaccio 6. Suosittelen ravintolaa erittäin paljon, sillä ruoka oli erittäin hyvää ja palvelu ystävällistä. Hinnatkin olivat ihan kohtuulliset.

Keskustelimme siitä, kuka jumala lähteen keskellä on. Olin automaattisesti olettanut, että tietenkin Zeus. Neiti A sanoi ajatelleensa, että se on meren jumala. Wikipedia kertoo: ”Kompleksin keskellä, tekokallion päällä, lepää meren jumala Okeanos merihevosten vetämässä vaunussa.” Onhan se loogista. Näin hyvin minä tunnen mytologiaa.

Koska Suomessa oli sateista ja harmaata ja Roomassa aurinkoista, päätimme lähteä rannalle. Rannalle täytyi mennä metrolla ja paikallisjunalla. Molempien ovien vieressä oli kuva, joka havainnollisti, mitä tapahtuu, jos ovien väliin jää. Kuva oli sikäli paikallaan, koska ovet todellakin menivät kiinni, eivätkä auenneet uudelleen, vaikka välissä olisi mitä. Tästä syystä minä jäin ensimmäisen metron ulkopuolelle. En ehtinyt sisään ennen kuin ovet sulkeutuivat. Eräällä naisella jäi laukku väliin, mutta se saatiin kiskottua takaisin ulkopuolelle. Viitoin metrossa olevalle neiti A:lle, että nähdään pysäkillä. Näin teimme. Lähijunalla valitsimme pysäkiksemme Ostia Stella Polariksen, koska nimessä oli neiti A:n mielestä hyvä enne.