Tänään minun piti herätä Turusta, mutta heräsinkin Kreikasta katselemaan tätä parvekemaisemaa.
Olen aina ollut matkustusjutuissa yllytyshullu. Lennot Kreikkaan ostettiin suunnilleen tämän keskustelun saatteena: ”Mennään Ateenaan. Sinne saa lennot alle 200 eurolla.” ”Okei, joko tilasit liput?”
Suostuttelu siihen, että unohdan paluulennon ja jään vielä muutamaksi päiväksi, vei hieman enemmän aikaa. Parin tunnin mietinnän jälkeen totesin, että jäädään. Kerran elämme, ja raha on vain rahaa.
Tänne jääminen mahdollisti sen, että ehdimme vierailla Hydrassa (tai Idrassa tai Ydrassa, riippuu keneltä kysyy). Saari vei sydämeni välittömästi. Tämä on yksi kauneimpia koskaan näkemiäni paikkoja.
Mitä opin tästä? Seuraa sydäntäsi ja elä ja koe niin paljon kuin pystyt.
