Kulttuurisauna — plussat ja miinukset

Postaus päivitetty 27.11.2022

Julkiset saunat eivät periaatteessa ole ajatuksissani ykkösenä, kakkosena eikä ehkä kymmenentenäkään, mutta kyllä minä niihin silti ihan mielelläni menen, jos joku muu keksii tämän idean.

Olin muutama viikko sitten serkkuni luona vierailemassa Helsingissä ja hän ehdotti, että menisimme Kulttuurisaunaan. Hän oli kuullut, että se on kiva rauhoittumispaikka.

Kulttuurisauna on Helsingin Hakaniemenrannassa

Kulttuurisauna sijaitsee kauniissa paikassa Hakaniemenrannassa. Olimme valinneet rauhoittumisajankohdaksi sunnuntai-illan – ja niin oli moni muukin. Saunaan ei voinut silloin vielä tehdä etukäteen varausta, joten meidät laitettiin jonoon. Miesten puolella ei tainnut olla lainkaan jonoa, mutta naisten puolella oli kuusi saunojaa ennen meitä. Odotimme vuoroamme noin 45 minuuttia.

Nykyään tilanne on muuttunut ja Kulttuurisaunan varauskalenterista voi tehdä etukäteen 90 minuutin ajanvarauksen.

Tauko- ja odotustilassa oli hauska kirja, joka kertoi japanilaisesta kylpykokemuksesta. Sanoin serkulle, että tämän odotusajan pitäisi olla nautinnollista.

Tunnelmallisesta tilasta huolimatta, odotus ei ollut kovin mukavaa – varsinkin, kun olin typeryyttäni ensin odottanut ulkona serkkuani, enkä mennyt suoraan sisään odottamaan saunomista.

Kun lopulta pääsimme saunaan, viihdyimme siellä kyllä ihan sulkemisaikaan asti, eli reilun tunnin.

Oliko kulttuurisauna sitten rauhoittumispaikka? No, ei oikeastaan. Se oli yleinen sauna ja siellä oli ihan normaali määrä meteliä.

Kulttuurisaunan plussat

+ Todella kaunis paikka.

+ Avanto, johon pääsee pulahtamaan erittäin kauniissa maisemissa.

+ Tunnelmallinen odotus- ja taukotila.

+ Miellyttävät löylyt, kun ensin oppii käyttämään kiuasta.

+ Mukavan pieni ja kotoisa.

Kulttuurisaunan miinukset

– Emme saaneet tietää jonotus-aikaa, eikä asiakaspalvelu muutenkaan ollut kovin kummoista.

– Suihkussa tuli ainoastaan kylmää vettä. En tosin tiedä, onko se aina niin, vai vain tuona iltana. Ilmeisesti vain tuona iltana, mutta sitä ei meille kerrottu etukäteen.

– Pukuhuoneen lattiat kastuvat täysin, koska siitä kuljetaan läpi avantoon ja saunaan.

Extrana asioita, jotka voi kokea plussina tai miinuksina:

  • Saimme alennusta lipun hinnasta, mutta meille ei kerrottu, miksi. Ehkä kylmän veden takia?
  • Tiukat säännöt: Ei yli kolmen hengen seurueita, ei alkoholijuomia.

Lue myös:

Suomenlinnaan kannattaa mennä aina

Mitä sanottavaa minulla on matkustamisesta ja elämästä juuri nyt?

Matkajuttuja on helppo kirjoittaa ja valokuvia on helppo ottaa. Vaikeaa on se, kun pitäisi miettiä, mitä asioita omasta elämästä haluaa julkisesti jakaa ja mitä sanottavaa minulla oikeastaan on.

Nyt kuitenkin saat kuulla paloja minusta.

Ajatuksia ja kuulumisia maaliskuulta 2019

Vuosi vuodelta minusta tuntuu, että talvet ovat minulle rankkoja. Marraskuussa stressi ja ahdistus olivat huipussaan ja sain päälleni melkein neljä kuukautta kestäneen flunssa-märkärupi-kierteen. Se vaikutti siihen, että olin puolikuntoisena tanssimassa, puolikuntoisena matkoilla, poissa joogasta ja väsynyt lähinnä koko ajan. Kaikista kamalinta oli tietenkin se, että tunsin näyttäväni kauhealta ihan koko ajan! Talvi ja pakkanen eivät selvästikään sovi minun keholleni tai mielelleni.

Nyt ulkona paistaa (vihdoin) aurinko, stressi on laskenut, flunssaa ei ole ollut kuukauteen ja märkärupikin tuntuu (toivottavasti) helpottaneen. Olen myös vieraillut jooga-studiolla viimeisten viikkojen aikana hyvin säännöllisesti.

On siis hyvä hetki miettiä omaa suhdetta elämään ja bloggaamiseen.

Elämä on aina ollut toistensa perään aseteltuja sanoja. Äiti väittää, että puhuin 1,5 vuotiaana lauseita. 6-vuotiaana kirjoitin äidin kanssa satukirjan. Tarinankerronta ja viestintä ovat aina olleet minulle tärkeitä. Siksi olen aina kirjoittanut jotain.

Tanssiminen

Tarinankerronta blogissa ei ole niin yksinkertaista. Miten rakentaa draamaa lomaan, jossa draamaa ei ole? Toisaalta. Jos kirjoittaisin tanssimisesta, saisin varmasti jokaiseen tarinaan paljonkin draamaa.

Tanssimatkan kaava on tämä:

Torstain iltabileet: Ihan kivaa, mutta väsyttää.

Perjantai: Kivat tanssitunnit ja bileissäkin on kiva tanssia, mutta täytyy mennä ajoissa nukkumaan, että jaksaa lauantain kisat.

Lauantai: Tanssitunnit todennäköisesti jätän väliin ja valmistaudun henkisesti kisoihin. Kisoissa olen liian rento. Menestystä ei tule. Pettymys ja epätoivoinen itselle vakuuttaminen, että ei se haittaa. Haittaa se. Illalla ei huvita tanssia ja alan pohtia, pitääkö lopettaa koko typerä harrastus!

Sunnuntai: Väsyttää ja vääntäydyn väkisin tanssitunneille. Mietin hammasta purren, että ehkä tästäkin pettymyksestä ylipääsemisen jälkeen jotain muuttuu ja kehityn paremmaksi tanssijaksi. Enhän minä halua olla se, joka luovutti vaikeassa paikassa. Sunnuntain iltabileissä on hauskaa ja rakastan taas tanssimista enemmän kuin mitään muuta.

Välillä olen oikeasti miettinyt, pitäisikö kirjoittaa enemmän tanssimisesta. Se kuitenkin on tosi iso osa elämääni. Ehkä se aihe ei kiinnosta ketään muita kuin toisia tanssijoita ja he tietävät jo, millaista se on.

Joka tapauksessa. Jos kaipaat elämääsi iloa ja haastetta, aloita West Coast Swingin tanssiminen. Turussa West Coast Swingiä voi tanssia mm. Turku Swing Societylla.

Turku

Muutin Turkuun vuonna 2003. Siitä tuntuu olevan yksi pieni elämä, ja niin siitä onkin. Vaikka alunperin Turku valikoitui opiskelupaikakseni puolittain sattumalta, olen ollut onnellinen siitä sattumasta. Tämä on ehdottomasti Suomen paras ja kivoin kaupunki. Olen varma, että naapurikaupunkien naljailu johtuu juuri siitä, että täällä on tosi kiva olla ja elää!

Hitaasti mutta hitaasti olen kirjoittanut blogiinkin Turussa olevista parhaista asioista.

Tällä hetkellä maata pitkin matkustaminen ja kotimaanmatkailu nostavat suosiotaan, joten olen päättänyt kirjoittaa tulevaisuudessa vinkkejä myös muista kaupungeista.

Jooga

Minun mielestäni kaikkien ihmisten pitäisi joogata. Se auttaa kaikkiin henkisiin ja fyysisiin vaivoihin. Aika vahvasti sanottu, tiedän. Olen silti ihan oikeasti sitä mieltä. Jooga on parasta palautumista keholle ja mielelle.

Tulevat matkani

Tallinna: Ensi viikonloppuna lähden parin teuvalaasen flikan kanssa Tallinnaan. Olemme varanneet asunnon ja perjantaina illallisen vegaani-ravintolasta. Muuten viikonloppu on avoinna ja menemme sinne, minne nokka vie.

Rooma: Pääsiäisenä menen Roomaan tanssimaan. Vähän jännittää, ehdinkö nähdä riittävästi myös Roomaa. Onneksi matkaan on varattu tanssien jälkeen yksi päivä turistina olemiselle.

Tukholma: Heti pääsiäisen jälkeen menen Tukholmaan tanssimaan. Tähänkin on varattu maanantai Tukholmassa päämäärättömästi haahuilemiseen.

Venetsia-Dolomiitit-Padova: Kesäloma alkaa Italiassa. Tähän ei ole oikeastaan vielä mitään muuta suunniteltuna kuin 30 Seconds to Marsin konsertti Padovassa.

Mandelieu-la-Napole: Westie on the Promenade kutsuu minua tänäkin vuonna, eli vietän viikon nauttien tanssimisesta ja uima-altaasta Ranskassa.

Maata pitkin Oulusta Riikaan: Tämä matka on kaikista eniten suunnitteluasteella, koska minulla on ainoastaan lippu Qstokiin ja lento Riiasta Turkuun. Siinä välissä pitäisi jotenkin päästä Riikaan.

Tässä kai ne tärkeimmät ajatukset tänään.

Jos haluat seurata lähemmin elämääni ja nopeammin matkojani, seuraa minua Instagramissa.

Pyrin myös jatkossa päivittämään Facebook-sivuilleni enemmän jotain muutakin kuin vain näitä blogipostauksia. Laita siis sekin seurantaan!

Niin ja vielä yksi pyyntö: Kerro jollain tavalla minulle, kiinnostaako tämmöisten satunnaisten ajatusvirtojeni  lukeminen, vai luetko mieluummin puhtaasti vain matkajuttuja?

Lue myös:

Kuka minä olen?

 

Blankon lammaspastaa täytyy maistaa!

Huomasin, että jo vuonna 2013 olen kirjoittanut Blankon lammaspastasta ylistyspuheen. Nostan sen nyt vuonna 2019 arkistoista, koska sama lammaspasta on edelleen hyvää. Tämän saa myös gluteenittomana.

Vuoden 2013 teksti:

Huom! Turkulaiset ja Turussa vierailevat: Jos ette ole olleet vielä syömässä Blankon lammaspastaa, niin menkää välittömästi. 

Lammasta inhoava esimieheni kertoi minulle Blankon lammaspastasta, joka oli hänen mielestään erittäin hyvää. Mukana olleen kokkiystävän mielestä pasta oli jopa maailman parasta. Omasta mielestäni pasta oli aivan ihanaa.

Lampaan maku oli juuri oikeanlainen. Yhtä hyvää lammasta olen syönyt viimeksi vuosia sitten pääsiäisenä Italiassa italialaisen isoäidin laittamana. Tämä on taatusti paras kohteliaisuus, jonka ruoka voi saada.

Tämä ei ollut maksettu mainos. Tämä oli vilpitön ruuan ylistys.

Lue myös, mitä muuta Turussa kannattaa tehdä:

Låna

Apteekkimuseo & Café Qwensel

Ruissalo

Suomenlinna on aina hyvä retkikohde

Ensimmäinen kosketukseni Suomenlinnaan oli ala-asteella. Olimme jossain partion juhlassa ja yhtenä päivänä kävimme vierailulla Suomenlinnassa. Olin heti lumoutunut.

Seuraavan kerran hämmästyin, kun kuulin, että siellä voi asua. Wau. Ajattelin, että se olisi upein paikka ikinä asua!

En ole enää varma, ajattelenko Suomenlinnaa enää unelmieni asuinpaikkana. Ihana se on joka tapauksessa.

Suomenlinna on siitä kätevä retkikohde, että sinne pääsee kätevästi lautalla Helsingin kauppatorilta. Suomenlinnan lautta kulkee monta kertaa päivässä ja sinne pääsee HSL:n lipulla.

Suomenlinna juhannuksena

Minä olen perinteisesti kaupunkijuhannuksen suuri kannattaja. Kaupungissa on paljon helpompaa! Kaiken lisäksi siellä saa olla rauhassa, kun kaikki muut ryntäävät jonnekin muualle.

Viime juhannuksena vietin yhden päivän Suomenlinnassa.

Se oli idyllistä ja myös melko hiljaista.

Vierasvenesatamasta ostin Tin Soldier’sin erikoisversion. Se oli vähä niin kuin teiniaikojen Dark Cider, mutta ei kuitenkaan.

Bongasimme Vesikko-sukellusveneen.

Koska sää oli Suomen juhannukseksi jopa ihan kaunis, olimme varautuneet ja pidimme pienen kuohuviini-piknikin lammen rannalla. Suomenlinnassa on paljon tosi kivoja piknik-paikkoja, joten sinne voisi hyvin ottaa isommankin eväskorin mukaan.

Ei hirmu paljon suomalaisempi välipala voisi olla!

Kahvila Piper on aivan super sympaattinen paikka! Heidän ”terassillaan” on  myös yksi Suomenlinnan parhaista näköaloista.

Minä pidän linnan raunioista ja ikkunoista.

Suomenlinna syksyllä

Olin äidin kanssa viettämässä viikonloppua Helsingissä ja olimme päättäneet mennä käymään Suomenlinnassa. Jännitimme vähän etukäteen, olisiko siellä liian huono sää.

Ei ollut. Kahden vierailun perusteella voin siis sanoa, että Suomenlinnassa on aina hyvä sää, vaikka muuten Helsingissä olisi ollut surkea sää!

Maisema oli vielä vihreä, mutta pihlajanmarjat paljastivat, että on syksy.

Suomenlinna on ihan oma maailmansa, jossa tosiaan asuu kourallinen ihmisiä. Voin kuvitella, että esimerkiksi taitelijat saavat tuosta ympäristöstä paljon inspiraatiota. Sitä en tosin tiedä, miten paljon turistit häiritsevät ihmisten (ja eläinten) rauhaa. Pihoissa on kyllä kyltit, joissa kerrotaan, jos kyseessä on asuinalue. Mahtavatkohan ne oikeasti pitää turistit loitolla?

Toivottavasti tämä söpö papukaija löysi takaisin kotiinsa.

Maisemat merelle ovat kuvankauniit.

Tälläkin kertaa kävimme katsomassa sukellusvenettä.

Ja tälläkin kertaa pysähdyimme Piperissa. Söimme lounaaksi kalakeittoa.

Niin ja minä latasin kännykkää, koska Suomenlinnassa on myös paljon erikoisia Pokemoneja. Helsinkiläiset Pokemon Go -harrastajat käyvät siellä säännöllisesti kasvattamassa kokoelmaansa.

Kyllä pitää mennä kivenkoloon, jos sellainen on näkyvillä!

Taidan olla liian iso hobitiksi…

Kaiken kaikkiaan Suomenlinna on aivan ihana paikka!

Lue lisää Suomenlinnasta: https://www.suomenlinna.fi/

Bergamo, Italia: Enemmän kuin päiväretken arvoinen

Mielessäni oli pitkään kytenyt ajatus siitä, että haluan nähdä Bergamon – tuon paikan, jonka nimi on tuttu lähinnä Milanon vieressä olevana lentokenttänä.

Olin jo aiemmin googlannut, että Bergamo on paljon muutakin kuin lentokenttä. Bergamossa on kaunis, kukkulalla oleva vanhakaupunki. Päätin siis mennä sinne ennen paluutani Suomeen.

Vähän minua kuitenkin nauratti, kun ensimmäisenä rautatieasemalla tuli vastaan dinosaurus.

Bergamo jakautuu ala- ja yläkaupunkeihin

Bergamo jakautuu konkreettisesti alakaupunkiin ja kukkulalla olevaan yläkaupunkiin. Olin ottanut majoituksen käytännön syistä alakaupungista, läheltä rautatieasemaa. Kävelin majapaikalta ensitöikseni katsomaan, mistä aamun lentokenttäbussi lähtee. Se lähti keskeltä ei mitään.

Matkalla sinne huomasin, että samana iltana olisi ollut ulkoilma-elokuvateatterissa Mamma Mia 2. Ensimmäistä kertaa harmitti, että minulla oli Bergamossa vain yksi päivä aikaa, enkä halunnut käyttää sitä elokuvissa istumiseen. Italialaiset ulkoilma-elokuvateatterit ovat nimittäin tosi viehättäviä!

Sen sijaan hyppäsin rautatieasemalta bussiin ja lähdin kukkulalla olevaan vanhaankaupunkiin. Jäin satunnaisella pysäkillä bussista ulos ja ihastelin maisemaa.

Kaupunkia kiertää muuri, jossa voi kävellä. En kuitenkaan halunnut lähteä alaspäin ja nälkä ja jano alkoivat olla mahdottomia, joten suuntasin ylöspäin Aperol Spritzin kuva silmieni edessä. Toisen kerran harmitti, että minulla oli vain yksi päivä aikaa, sillä muuria olisi ollut kiinnostava kiertää kunnolla.

Mutta Aperol Spritziä – ja toista turvajuomaani Coca-Colaa – minä sain läheiseltä aukiolta. Vanhakaupunki ei ollut hintatasoltaan erityisen edullinen, mutta ei minua se tässä vaiheessa kiinnostanut.

Kun sain energiavarastojani täydennettyä, lähdin kävelemään ja tutkimaan, miltä ympäristö näyttää.

Viehättäviä aukioita.

Kapeita kujia.

Perinteisiä patsaita.

Rakastuin Bergamon yläkaupunkiin

Tykästyin Bergamoon heti. Tämä on juuri sellainen kiva pohjois-italialainen kaupunki, joihin olen Italiassa alun perin rakastunut. Taas minua harmitti, että miksi minulla on vain yksi päivä aikaa.

Tämä oli tällä reissulla minun viimeinen iltani Italiassa, joten illalliseksi halusin tietenkin pastaa. Olisin halunnut jälkiruuaksi lemppariani eli Scroppinoa, mutta heiltä oli joku ainesosa loppu ja sain tilalle jotain omituista jäätelöä ja alkoholia. No, kyllä sekin oli ihan ok.

Yöksi Bergamon alakaupunkiin

Illallisen jälkeen oli aika lähteä kohti alakaupunkia ja majapaikkaa. Mietin, menenkö bussilla vai lähdenkö kävelemään pikkukujaa muurin vierestä alaspäin.

Valitsin kävelyn. Alakaupungin keskustakin näytti kivalta paikalta. Se oli toki modernimpi, mutta myös juuri sellainen italialainen kaupunki, josta minä tykkään. Kotimatkalla alkoi sataa, mutta ei se haitannut.

Olin iloinen, että olin toteuttanut ajatukseni Bergamossa vierailusta. Se vain harmitti, että vierailuni oli niin lyhyt.

No, ainakin on syy palata takaisin!

Lue muita kirjoituksiani Italiasta:

Miten matkustat junalla Italiassa: käyttöohjeet

10 vinkkiä: miten kokea Venetsia päivässä?

Cinque Terre: Vernazza

Cinque Terren laitamilla: Levanto ja Bonassola