Olen aloittanut vuoden 2023 reissaamalla Keski-Euroopassa – vielä on viikko jäljellä.
Lensin ennen uutta vuotta Müncheniin ja hyppäsin sieltä Flixbussiin, joka vei minut Welsiin Itävaltaan tanssimaan. Tanssien jälkeen junailin itseni Bratislavaan tekemään kolmeksi päiväksi etätöitä ja nauttimaan paikallisesta ravintolatarjonnasta sekä ystävieni seurasta. Ystävieni seura oli tosin parempi kuin ravintolatarjonta!
Bratislavassa hyppäsimme takaisin Wieniin vievään junaan ja rakastuimme vähän siihen kaupunkiin. Eilen matkustimme jälleen Flixbussilla Budapestiin. Täällä Keski-Euroopassa on tosi helppoa ja nopeaa kulkea maata pitkin kaupungista toiseen.
Budapestissa sataa, joten olemme lähinnä syöneet, tehneet etätöitä ja henganneet kämpillä. Se on toisaalta ollut ihan rentouttavaa sekin, mutta toivotaan loppuviikoksi parempaa säätä. Hämmentyneenä kuuntelen työkavereideni kertomuksia siitä, miten paljon lunta Suomessa on!
Sain tänään korvanappiini tiedon, että voin arpoa kahdelle hengelle liput Matkamessuille. Matkamessut tarjoaa sekä arvottavat liput että oman sisäänpääsyni messuille.
Ilmianna hauskin matkamokasi ja osallistu Matkamessujen lippujen arvontaan!
Haluan kuulla, mitä kaikkea hassua muille on matkoilla tapahtunut. Kirjoita kommenttikenttään vähintään matkamokasi ja sähköpostiosoitteesi, niin osallistut arvontaan. Arvon liput 17.1.2023
Saatan tehdä kirjoittamistanne mokista postauksen, johon olen kerännyt mokia nimettöminä muiden iloksi.
Tällä reissulla omat mokani ovat olleet vielä aika pieniä:
Welsissä emme osanneet varautua siihen, että uutena vuotena kaikki paikat sulkivat ovensa jo aikaisin illalla. Haahuilimme siis siellä puolijäässä etsimässä paikkaa, jonne pääsisimme sisään. Lopulta pääsimme yhden hotellin aulabaariin juomaan lasin viiniä.
Päädyimme Wienissä vahingossa ravintolaan, jossa juna kuljetti juomia ja ruokia asiakkaiden luo. Meillä oli siellä tosi hauskaa, mutta päätimme mennä syömään jonnekin muualle. Päädyimme keskivertoiseen ravintolaan, jossa kaikkien tunnelma lässähti.
Budapestissa emme osanneet eilen avata asuntomme ulko-ovea sisältäpäin. Pyörimme rappukäytävässä ympyrää ja yritimme etsiä nappia, mistä ovi aukeaisi. Kokeilimme myös elektronista avainta suunnilleen kaikkialle. Ystäväni lähetteli asunnon omistajalle viesteinä kysymyksiä siitä, miten ihmeessä pääsemme ulos. Lopulta jostain asunnosta tuli naapuri ja näytti, että ovi avataan lukon keskellä olevasta napista. Voin sanoa, että nauratti jonkin verran!
Ilmianna parempi moka ja osallistu arvontaan kommentilla!
Vuosi alkoi tanssimatkalla Westie Galaan Tukholmaan. Ongelmana oli, että olin reissulle lähtiessäni kauheassa flunssassa ja niistin koko juna- ja lentomatkan.
Tanssin ensimmäistä kertaa Novice-tason J&J-kisoissa ja totesin, että se on varmasti ihan oikea taso, vaikka ensimmäinen kilpailu jännitti, eikä mennyt mitenkään erityisen hyvin.
Opin sen, että kipeänä ei kannata lähteä tanssireissulle. Ei se olo ehdi viikonlopun aikana helpottamaan. Koska en jaksanut tanssia kovin paljon, nappasin kuvia ja tein viikonlopusta blogiini postauksen. Voit lukea sen tästä.
Budapest
Neljän naisen polttariporukka suuntasi maaliskuussa Budapestiin. Opin, että Budapest on todella kiva viikonloppukohde, raha on kurssiltaan täysin käsittämätön ja heidän parlamenttitalonsa on aivan upea!
Kirjoitin reissulta monta postausta, jotka pääset lukemaan tästä.
Hampuri
Pääsiäisenä suuntasin tanssimatkalle Hampurin Anchor Festivaleille. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että viinipulloja kului neljän hengen airbnb-asunnossamme muutama, hah.
Opin sen, että Pääsiäisen pyhinä ei oikeasti löytynyt aukiolevia ruokakauppoja. Ainoastaan karkkia ja alkoholia sai. Onneksi ravintolat olivat auki!
Opin myös, että Benji Schwimmer on aivan sanoinkuvaamattoman ihana ja inspiroiva ihminen. Ihan siitä syystä linkitän hänen vuoden 2018 The Open Showcase -esityksensä tähän.
Bukarest
Yksi ystäväni oli kolmen kuukauden työkomennuksella Bukarestissa. Toinen ystäväni päätti ostaa sinne viikonloppumatkan. Minä päätin ex tempore lähteä mukaan.
Opin, että Bukarestissa oleva Romanian Parlamenttitalo on valtava! Opin myös, että pääkaupungissa ei ole juuri muuta nähtävää, mutta siellä on tosi paljon kivoja baareja ja ravintoloita. Bukarest on siis oikein kiva viikonloppukohde! Jäi sellainen olo, että Romaniaa olisi mukava nähdä myös pääkaupungin ulkopuolelta.
Tukholma
Toukokuussa tanssin jälleen Tukholmassa Nordic WCS Championshipseissa. Päällimäisenä jäi mieleen se, että ruotsalaiset ovat ihania! He järjestivät kokonaisen tapahtuman sateenkaari-teemalla ja korostivat, että kaikki ihmiset ovat tärkeitä ja saavat olla omia itsejään.
Berliini
Menin Berliiniin katsomaan 30 Seconds to Marssin keikkaa ja ystäviäni. Tästä viikonlopusta kirjoitin monta blogi-postausta, jotka voit lukea tästä.
Sain taas muistutuksen siitä, että Berliini on tosi monipuolinen kaupunki. Ei ihme, että se on vuodesta toiseen ihmisten suosikkikohde.
Tallinna
Vietimme Tallinnassa reilun vuorokauden keskittyen syömiseen. Se oli erittäin hyvä idea! Kun maha oli ruokaa täynnä, menimme istumaan Kadriorgin puistoon. Siellä sattui olemaan samalla jokin tapahtuma kumiankoille.
Emme lopulta juurikaan tutustuneet puistoon tai ankkoihin, vaan keskityimme loikoilemaan ja juoruilemaan.
Elämäni ensimmäinen Ranskan matka sijoittui Ranskan Rivieralle. Olin tanssimassa Westie On The Promenade -tapahtumassa. Tapahtuma oli ihana! Aikataulu oli suunniteltu niin väljäksi, että oli mahdollisuus myös nukkua ja loikoilla uima-altaalla. Ehdottomasti menen sinne vielä uudestaan – toivottavasti jopa monta kertaa!
Ranskassa opin, että Riviera on kaunis, ruoka on hyvää, viini on vetistä ja vaikka ranskalaiset rakastavat jalkapalloa, niin minä en. Opin myös, että en ymmärrä ranskaa. Ihan turha yrittää italian pohjalta arvailla mitään, hahah.
Italia
Ranskasta suuntasin Italiaan. Cinque Terre, Firenze ja Bergamo olivat kohteeni Italiassa.
Tällä kertaa italialaiset junat pettivät enemmän kuin normaalisti. Aikataulut olivat lähinnä etäisesti suuntaa-antavia.
Opin, että Cinque Terre on todella kaunis, mutta myös todella täynnä turisteja. Haluan mennä sinne uudestaan vaeltamaan erilaisia polkuja pitkin.
Opin, että Firenze on heinäkuussa tukalan kuuma. Never again.
Opin myös, että mystinen lentokenttäkaupunki Bergamo on oikeasti todella kiva kaupunki! Haluan palata sinne joskus paremmalla ajalla.
Riika
Riga Summer Swing on yksi euroopan suosituimpia ja parhaimpia tanssitapahtumia. Tänä vuonna aikataulutus tanssikisojen suhteen oli vähän nönnönnöö, mutta muuten Riiassa on aina kiva olla. Ehdimme vähän olla turistejakin!
Mitä opin? No en mä tiedä. Riika on yks mun lempparikaupungeistani.
Tukholma
Päätös Tukholman kolmanteen tanssitapahtumaan Swedish Swing Summer Campiin osallistumiseen tuli vähän ex tempore. Päätin lähteä tanssimaan, koska tanssiviikonlopun jälkeen Tukholmassa oli 30 Seconds to Marsin keikka. Se oli hyvä päätös.
Opin viimeistään tästä reissusta, että tanssimatkan jälkeen on mukava viettää yksi turistipäivä ja palautua tanssimisesta.
Tallinna
Tallinnan Old Town Swing on mukava tanssitapahtuma, jossa suurin osa osallistujista on Suomesta. Tänä vuonna vähän harmitti, kun osallistuin vain perjantaista sunnuntaihin. Jäi iltatanssit aika vähille, koska torstain ja sunnuntain bileet ovat aina iltatanssien kannalta kaikkein parhaimmat. Perjantaisin ja lauantaisin menee paljon aikaa kilpailuihin.
Opin tältä reissulta oikeastaan sen, että en enää halua osallistua ulkomaisiin tanssitapahtumiin, jos minulla on aikaa olla siellä vain perjantaista sunnuntaihin.
Wien
Eräs työprojekti vei minut neljän päivän työmatkalle Wieniin. Eniten tällä matkalla opin wieniläisestä työkulttuurista. En tosin osaa sanoa, koskiko tämä työkulttuuri kaikkia yrityksiä vai vain sitä, jossa vierailin.
Työpäivät alkoivat huomattavasti myöhemmin kuin Suomessa. Jos menin yhdeksältä konttorille, siellä ei ollut vielä ketään. Työpäivät jatkuivat myös huomattavasti myöhäisempään kuin Suomessa. Jos lähdin viideltä tai puoli kuudelta, olin ensimmäinen lähtijä. Lounasta syötiin aivan liian myöhään. Olin jo kuolla nälkäkiukkuun ennen sitä.
Yhtenä iltana jaksoin käydä kaupungilla syömässä ja siitä voit lukea tästä.
Tukholma
Neljäs kerta Tukholmassa. Tällä kertaa Scandinavian Open West Coast Swing -tanssitapahtuma.
En mä tiedä, mitä mä täällä opin. Sen, että ruotsalaisetkin lihapullat ovat hyviä?
Berliini
Vuoden viimeinen matka suuntautui Berliiniin. Ensin tapasin ystävääni Neiti J:tä ja sen jälkeen osallistuin Revolution Swing -tapahtumaan.
Tämä matka opetti oikeastaan sen, että jos ei huvita tanssia, niin sitten voi tehdä ihan jotain muuta. Keskityimme joulutorien tunnelmaan ja nauramaan tyhmille jutuille. Se oli rentouttavaa ja hauskaa!
—
Kokonaisuutena huomaan, että vuonna 2018 matkani ja myös koko elämäni pyöri erittäin paljon tanssimisen ympärillä. Kun olen luonteeltani ihminen, joka tekee kaiken täysillä, niin teen sitten kaiken täysillä kyllästymiseen asti.
Ensi vuodelle ei ole varattuna kuin kaksi tanssimatkaa – yritän kovasti pitää määrän pienempänä kuin tänä vuonna. Muutenkin yritän välillä pysähtyä olemaan jossain lähellä – Suomessa, tai ihan kotona Turussa.
Yleensä elämä kuitenkin yllättää, eikä todellisuudessa tiedä, mistä itsensä löytää. Se kai on se kuuluisa elämän suola! 🙂
Haastan kaikki matkabloggaajat pohtimaan tämän vuoden matkoja siltä kannalta, mitä ne ovat opettaneet. Laita linkki kommentteihin, niin luen ne mielelläni. 🙂
Daniel’s Bakery – yllättävän hyvä hotellin ravintola
Olin muutama viikko sitten neljän päivän työmatkalla Wienissä.
Ensimmäisenä iltana hain lähimarketista evästä, jonka nautin hotellihuoneessa. Saman tein myös kolmantena iltana. Ei voi siis sanoa, että työmatkailu olisi aina kovin hehkeää – vaikka on siinä tositv:n tuijottamisessa väsyneenä hotellihuoneessa myös toki oma viehätyksensä.
Toisena iltana olin kuitenkin niin reipas, että lähdin TripAdvisorin suositusten perusteella suuntaamaan kohti Urban Stay Danielin Daniel’s Bakerya. Kyseessä on hotellin ravintola, mutta varsin persoonallinen sellainen.
Sisustus ravintolassa oli vihreä, freesi ja kodikas – kaukana siis mistään öky-glamourista, johon voi jossain muualla Wienissä törmätä.
Ruokalistan kaikki vaihtoehdot kuulostivat houkuttelevilta.
Menu kertoi havainnollisesti, mistä kohtaa lehmää mikäkin pihvi on tehty. Siinä myös kerrottiin, että he ovat ylpeitä omista, itävaltalaisista pihveistään, joita muualla maailmassa pidetään luksuksena.
Minä päädyin kuitenkin vanhaan suosikkiini: Cesar-salaattiin. Ja se oli kyllä erittäin hyvä cesar-salaatti se!
Ehkä suloisin jälkiruoka-annosten yhteydessä oleva teksti, jonka olen koskaan nähnyt. Valitettavasti jälkiruoka jäi tällä kertaa väliin, mutta kuka tietää, ehkä päädyn Wieniin vielä uudelleen?
Lupasinhan ensimmäisen kerran jälkeen, että joskus vielä palaan huvipuistoon. Sitä en tällä reissulla ehtinyt tehdä.
Piilota vessapaperirulla matkalaukkuun, jos haluat, että siivooja jättää jälkeensä uuden rullan. Tämä ei toimi, jos siivooja ei käy sillä aikaa, kun itse olet poissa.
Oikea vastaus toivotukseen: ”Auf Wiedersehen!” ei ole ”Danke”.
Iso astia, jonka tarjoilijat tuovat aamiaispöytään, ei ole tarkoitettu kananmunankuorille, vaan aterimille.
Jos huidot lounasta häiritsevää ampiaista kesken lounaan, saattaa tarjoilija kuvitella, että sinulla on jokin hätänä. Tarjoilija rauhoittuu kuitenkin kummasti, kun kerrot olevasi Suomesta.
Tarkista suklaan hinta lähikaupasta, ja vertaa sitä turistikauppojen hintoihin. Et tule yllättymään.
Maista rohkeasti juomaa, jonka löydät lähikaupan kylmäkaapista. Tärkeintä ei ole nimi vaan prosenttimäärä.
Tärkeintä on asenne. Näytä siltä, että tiedät, mitä olet tekemässä, vaikka sinulla ei olisi siitä aavistustakaan.
Kehu itseäsi söpöksi, joka kerta, kun katsot peiliin. Se kohottaa itsetuntoa ja helpottaa ulkonäköpaineissa.
Jos sinulla on aikaa käydä Wienissä vain yhdessä paikassa, niin mene Kunsthausiin.
Taidetalo on jo ulkopuoleltakin näkemisen arvoinen. Muodot, laatat ja värit ovat mielikuvituksellisia. Niin villiä arkkitehtuuria harvoin näkee!
Myös talon sisällä oleva taide on kiinnostavaa, eikä välttämättä sitä tavanomaisinta ja perinteisintä taidetta. Eikä sellainen tavanomainen ja perinteinen taide kyllä tuohon taloon sopisikaan.
En ole muualla nähnyt sellaista huvipuistoa kuin Wienissä on. Voi olla, että ilta ja ensimmäinen matkapäivä lisäsivät oman mausteensa tunnelmaan, mutta huvipuisto oli kertakaikkiaan taianomainen! Olin lumoutunut ja otin hymyillen kuvia kaikesta. Ainoa laite, jossa kävin, oli maailmanpyörä. Tarkoitus olisi joskus vielä mennä takaisin ja kokeilla hurjimpiakin laitteita.
Huvipuistot, sirkukset, taikurit.. Pidän niistä kaikista! Jotain mystistä ja odottamatonta niihin täytyy sisältyä, kun ne vakuuttavat kerta toisensa jälkeen. Tässä wieniläisessä huvipuistossa oli myös se hieno puoli, että sinne ei tarvinnut maksaa mitään sisään. Siellä sai rauhassa kulkea ja katsella. Laitteisiin oli kaikkiin erillinen maksunsa ja kassansa. Se on kätevää, koska silloin saa itse päättää, mihin haluaa mennä.
Huvipuistojen äänet, popcornin tuoksu, vilkkuvat valot.. Kai siitä tulee mieleen lämpimät muistot lapsuudesta, kun kaikki huvipuistoreissut olivat parasta ikinä!
Haluan vielä sanoa, että vaikka tykkään huvipuistoista, sirkuksista ja taikureista, en silti yhtään tykkää pelleistä. Ne ovat pelottavia. Olen Supernaturalini katsonut. Stephen Kingiä en. Liian pelottavaa.
Klovnit ja klovneria sen sijaan ovat varsin mielenkiintoisia, vaikka hekin ovat vähän samalla tavalla pelottavia kuin pellet. Ehkä se on se mykkyyden ja miimisyyden mystiikka, joka on sekä kiehtovaa että pelottavaa.
No, mutta. Nyt lähti tämä aihe ihan käsistä. Kannattaa käydä Wienin huvipuistossa – erityisesti illalla. Minäkin haluan sinne vielä takaisin!
Schönbrunn on ehdoton vierailukohde Wienissä. Sinne pääsee näppärästi metrolla. Alueella on linna, todella iso puisto pensaslabyrintteineen, kukkulan päällä sijaitseva kaunis Gloriette ja eläintarha. Vierailuun kannattaa siis varata vähintään yksi päivä. Me kävimme Schönbrunnissa kahdesti, koska ensimmäisenä päivänä ehdimme kiertää vain eläintarhan ja puiston. Seuraavana päivänä palasimme linnaan.
Kiersimme linnassa Imperial Tourin, joka sisälsi 26 huonetta. Toinen vähän kalliimpi vaihtoehto olisi ollut kierros, jossa olisi päässyt 44 huoneeseen. Lyhyt kierros kesti vajaan tunnin, ja siihen kuului ilmainen audionauha, joka kertoi huoneiden historiasta. Kierroksen jälkeen jäi vähäsen harmittamaan, ettemme ottaneet pidempää kierrosta. Linna oli upea!
Eläintarhassa suloisimman eläimen palkinnon voitti – ei niin kovin yllättäen – koala!
Minä en pidä eläintarhoista. Eläinten ei kuulu asua häkissä ja olla olemassa vain sen takia, että ihmiset saisivat töllistellä niitä. Eläintarhat saattavat tehdä hyvää eläinten hyväksi ja estävät monen lajin sukupuuttoon kuoleman, mutta on sydäntäsärkevää katsella vangittuja eläimiä.
Matkapaloja 