Severn, Second Severn Crossing bridge
…And as we cross the bridge…
Valkoisena hehkuvan sillan kannatinkaapelit näkyvät jo kaukaa. Maisemat ovat olleet tähänkin asti viehättäviä, mutta nyt tekee mieli ahmia näkemäänsä. Tekee mieli painaa käsi bussin ikkunaa vasten. Vatsanpohjassa alkaa kutitella aivan uudella tapaa.
Tämän joen ylitys ei ole vain joen ylitys. Tässä vaihdetaan maata. Kulttuuria. Tunnetta. Englannista Walesiin.
…We should stay…
Bussi nielee tietä alleen. Olemme jo sillalla, mutta hetken verran vielä maankamaran yllä, Englannin maaperällä. Tienvierustan pensaikon takaa vilkkuu jo aava. Ja sitten. Humaus. Severn. Valtava rajajoki levittäytyy silmieni eteen.
Bristolin kanava aukeaa kimaltelevana ja lähes äärettömän oloisena. Kannatinkaapelit nousevat korkeuksiin ja pieni turisti yrittää pidätellä hymyään.
…We should stay…
Bussikuski ilmeisesti huomaa lapsenomaisen riemuni, tai ehkä huokaisin ääneen. ”Welcome to Wales. Look. Even the sun shines brighter on this side.”
Siltäpä tosiaan näyttää.
(Lainaukset kappaleesta Emigre, James Dean Bradfield)
Luukun kirjoitti: Siobhán
Published by