Riiassa tanssimassa ja etätöissä

No hei, pitkästä aikaa!

Vaikka en ole kirjoittanut blogiini kuukausiin mitään uutta, on taustalla silti tapahtunut paljon. Olen lukenut vanhoja postauksia, muokannut niitä ja poistanut turhia. Ne ovat sisältäneet paljon muistoja ja paljon asioita, joita en ilman postauksia olisi enää muistanut.

Nyt olen ollut viikon verran Riiassa tanssimassa ja etätöissä. Saavuin viikko sitten NB-hotelliin, jonka julkisivu oli varsin neuvostohenkinen. Ensimmäinen ajatukseni oli: ”Onko tämä oikea paikka?” Kyllä se oli – ja itseasiassa hotelli yllätti monella tavalla positiivisesti.

Saavuimme Riikaan torstai-iltana ja päätimme ensimmäisenä lähteä illalliselle. Hotellin lähiseutu oli todella vihreää ja oli jännä nähdä, miten kesä on Riiassa jo jonkin verran Suomea edellä – siitä huolimatta että etäisyys ei ole pitkä eikä sääkään kauheasti poikkea Suomen säästä.

Koska minä olen minä, valitsin ravintolan osittain sen perusteella, että Tripadvisorin kuvissa oli kirjahylly. Kuvassa oleva Orange Spritz oli muuten erittäin hyvä. Se oli alkoholiton versio Aperol Spritzistä, mutta maku oli lähes sama. Söin illalliseksi lempiruokaani quesadillaa, eikä sekään ollut pettymys. Ravintola oli nimeltään Lokals Veldze.

Perjantaiaamun etätyöpisteeni näytti tältä. Tämä oli NB-hotellin aamiaishuone. En halunnut häiritä huonekaveriani, joten tein sujuvasti aamupäivän töitä aamiaishuoneessa.

Tanssin takia tosiaan tulin Riikaan! Tai se oli se pääsyy. Muitakin syitä voisi olla, koska pidän Riiasta paljon.

Minulta on tämän viikon aikana useasti kysytty: ”Oletko täällä ensimmäistä kertaa?” ”No tuota, olen täällä kuudetta kertaa.” Tanssi ja elämä on tuonut minut tänne usein, enkä ole siitä pahoillani.

Luin viime viikolla kirjoittamani postauksen tanssimatkastani Tukholmaan vuonna 2018. Sen lukeminen oli monella tapaa hämmentävää vuonna 2022. Olin nimittäin reissun ajan aivan kauheassa räkätaudissa. Ei ollut silloin hyvä idea lähteä reissuun kipeänä, ja nykyään se ei enää tulisi edes mieleeni.

Ajattelin postausta lukiessani myös, että ehkä pitäisi joskus kirjoittaa vähän positiivisempikin tarina tanssireissulta!

Tämä voisi nyt olla se positiivinen tarina, koska Riga Swings Back to 50’s oli valehtelematta yksi parhaista tapahtumista, joihin olen osallistunut

Tuntui, että melkein kaikki tanssit loksahtivat tosi hyvin kohdilleen. Tunnelma oli lämmin sekä rento ja kaikki toimi todella hyvin. Tapahtuma alkoi torstain pre-partyista ja loppui maanantai-illan after partyihin. Kaikki tanssi-illat olivat hyviä!

Lauantain bileissä oli 50-luvun teema ja livemusiikkia. Sunnuntaina osallistuin All together Jack & Jill -kilpailuun, jossa kaksi paria tanssi yhtäaikaa yleisön edessä. Sekin tilanne tuntui pelkästään kivalta ja jopa suhteellisen rennolta.

Niin ja tietenkin kuvassa oleva suomalainen seurue oli parasta seuraa! ❤

Maanantaina olin merkannut työkalenteriini, että olen varattu klo 12 asti. Se tarkoitti sitä, että sain nukkua pitkään. Aloitin työpäivän palaverilla NB-hotellin pihassa. Siellä oli muutama muukin etätyötä tekevä tanssija. Vuoden 2022 maailma on työnteon suhteen selkeästi enemmän avoin kuin ennen koronavuosia.

Olimme tanssikaverini kanssa vuokranneet asunnon Riian keskustasta, johon siirryimme jatkamaan etätyöpäivää. Meillä on asunnossa keittiö, kaksi makuuhuonetta, pyykkikone ja varsin toimiva wifi. Hinta asunnolle on maanantaista lauantaihin yhteensä 355 euroa. Erittäin hyvä hinta siis!

Työpäivän jälkeen suuntasimme after partyihin. Päätimme kävellä tansseihin, koska oli aurinkoista ja loppuviikoksi oli luvattu paljon huonompaa säätä. Lopulta kävelystä tuli reilun tunnin mittainen, mutta ei se haitannut. Kävely auttaa lihaksia myös palautumaan – luulisin.

Puisto oli täynnä tosi kauniita kukkia! En ole koskaan aiemmin ollut Riiassa tähän aikaan vuodesta.

Illan tanssisali oli hipsterein paikka, jossa olen ikinä tanssinut! Lattia oli vähän vinossa, eikä tanssikenkiä uskaltanut laittaa jalkaan. Toisaalta se ehkä auttoi tanssimaan rennosti, ja se oli yksi parhaista tanssi-illoista!

Yhteentoista asti jaksoimme vielä tanssia, mutta sen jälkeen nappasimme Boltista taksin kotiin.

Ja koska tanssimaan tänne tultiin, niin ei se tanssiminen maanantaihin loppunut. Tiistaina osallistuimme paikallisen tanssinopettajan Ingan tanssitunnille, jonka jälkeen oli vielä 1,5 tunnin pituiset vapaat treenit. Olimme siellä loppuun asti, mutta täytyy sanoa, että omat aivot ja kroppa olivat aika ison osan ajasta offline-tilassa. Kuuden päivän tanssiputki alkoi todellakin tuntua!

Inga oli opettamassa myös viikonlopun tapahtumassa ja hän palasi tällä tunnilla samaan aiheeseen. Se oli mielestäni todella hyvä. Usein viikonlopun tanssituntien aiheet jäävät jonnekin kaukaisuuteen, eikä niihin tule enää uudelleen palattua. Nyt aiheeseen palattiin heti ja päästiin asiassa aiempaa syvemmälle.

Riian tanssiporukka on tosi lämmin ja heillä tuntuu olevan ihan mahtava yhteishenki! He lähtivät (tai siis me lähdimme) treeneistä yhtäaikaa. Ulkona huusimme yhteisen loppuhuudon, joka kuvattiin kännykällä ja lopulta kaikki halattiin läpi jokaisessa kadunkulmassa, jossa porukka lähti eri suuntaan. Nauroimme, että Suomessa ei todellakaan käyttäydytä näin!

Keskiviikkona oli tanssista vapaata, joten suuntasimme Riian vanhaan kaupunkiin illalliselle.

Meillä ei ollut pöytävarausta, joten vaelsimme sateisessa vanhassa kaupungissa kuulemassa, että tilaa ei ole. Ensimmäisessä paikassa tosin oli sähköt poikki, eivätkä he siksi ottaneet meitä sisään. ”Syöminen ei onnistu ilman sähköjä”

Olin ajatellut, että menemme tällä kertaa jonnekin muualle kuin samoihin tuttuihin ravintoloihin, joissa olen aiemmin käynyt. Se ei kuitenkaan onnistunut vaan päädyimme Garazaan. Minä tykkäsin tosin siitäkin, mutta seuralaiseni ei ollut vakuuttunut ruuasta. Kuulemma Tampereelta saa parempaa tonnikalapihviä!

Illallisen jälkeen menimme tutustumaan Sidrerijan laajaan siiderivalikoimaan. Join Gin & Tonicilta maistuvan siiderin, joka oli kyllä hyvää. Siinä ei maistunut liikaa GT, vaan se maistui selkeästi omenasiideriltä.

Sidrerijan valikoima oli niin laaja, että sinne täytyy piipahtaa uudelleenkin. Ehkä sitten, kun olen täällä seitsemättä kertaa!

Vielä on kaksi tanssi-iltaa ja yksi etätyöpäivä jäljellä. Sen jälkeen palaan pariksi päiväksi kotiin Turkuun.

Lue myös:

Missä syödä Riiassa – neljä ravintolaa ja neljä tarinaa

Vastoinkäymisiä matkalla – jumissa Riian lentokentällä

Tanssimatka, jonka tein kipeänä Tukholmaan

Mitä sanottavaa minulla on matkustamisesta ja elämästä juuri nyt?

img_0664

Matkajuttuja on helppo kirjoittaa ja valokuvia on helppo ottaa. Vaikeaa on se, kun pitäisi miettiä, mitä asioita omasta elämästä haluaa julkisesti jakaa ja mitä sanottavaa minulla oikeastaan on.

Nyt kuitenkin saat kuulla paloja minusta.

Ajatuksia ja kuulumisia maaliskuulta 2019.

Vuosi vuodelta minusta tuntuu, että talvet ovat minulle rankkoja. Marraskuussa stressi ja ahdistus oli huipussaan ja sain päälleni melkein neljä kuukautta kestäneen flunssa-märkärupi-kierteen. Se vaikutti siihen, että olin puolikuntoisena tanssimassa, puolikuntoisena matkoilla, poissa joogasta ja väsynyt lähinnä koko ajan. Kaikista kamalinta oli tietenkin se, että tunsin näyttäväni kauhealta ihan koko ajan! Talvi ja pakkanen eivät selvästikään sovi minun keholleni tai mielelleni.

Nyt ulkona paistaa (vihdoin) aurinko, stressi on laskenut, flunssaa ei ole ollut kuukauteen ja märkärupikin tuntuu (toivottavasti) helpottaneen. Olen myös vieraillut jooga-studiolla viimeisten viikkojen kanssa hyvin säännöllisesti.

On siis hyvä hetki miettiä omaa suhdetta elämään ja bloggaamiseen.

Elämä on aina ollut toistensa perään aseteltuja sanoja. Äiti väittää, että puhuin 1,5 vuotiaana lauseita. 6-vuotiaana kirjoitin äidin kanssa satukirjan. Tarinankerronta ja viestintä ovat aina olleet minulle tärkeitä. Siksi olen aina kirjoittanut jotain.

Tanssiminen.

Tarinankerronta blogissa ei ole niin yksinkertaista. Miten rakentaa draamaa lomaan, jossa draamaa ei ole? Toisaalta. Jos kirjoittaisin tanssimisesta, saisin varmasti jokaiseen tarinaan paljonkin draamaa.

Tanssimatkan kaava on tämä:

Torstain iltabileet: Ihan kivaa, mutta väsyttää.

Perjantai: Kivat tanssitunnit ja bileissäkin on kiva tanssia, mutta täytyy mennä ajoissa nukkumaan, että jaksaa lauantain kisat.

Lauantai: Tanssitunnit todennäköisesti jätän väliin ja valmistaudun henkisesti kisoihin. Kisoissa olen liian rento. Menestystä ei tule. Pettymys ja epätoivoinen itselle vakuuttaminen, että ei se haittaa. Haittaa se. Illalla ei huvita tanssia ja alan pohtia, pitääkö lopettaa koko typerä harrastus!

Sunnuntai: Väsyttää ja vääntäydyn väkisin tanssitunneille. Mietin hammasta purren, että ehkä tästäkin pettymyksestä ylipääsemisen jälkeen jotain muuttuu ja kehityn paremmaksi tanssijaksi. Enhän minä halua olla se, joka luovutti vaikeassa paikassa. Sunnuntain iltabileissä on hauskaa ja rakastan taas tanssimista enemmän kuin mitään muuta.

Välillä olen oikeasti miettinyt, pitäisikö kirjoittaa enemmän tanssimisesta. Se kuitenkin on tosi iso osa elämääni. Ehkä se aihe ei kiinnosta ketään muuta kuin toisia tanssijoita ja he tietävät jo, millaista se on.

Joka tapauksessa. Jos kaipaat elämääsi iloa ja haastetta, aloita West Coast Swingin tanssiminen. Turussa West Coast Swingiä voi tanssia mm. Turku Swing Societylla.

Turku.

Muutin Turkuun vuonna 2003. Siitä tuntuu olevan yksi pieni elämä, ja niin siitä onkin. Vaikka alunperin Turku valikoitui opiskelupaikakseni puolittain sattumalta, olen ollut onnellinen siitä sattumasta. Tämä on ehdottomasti Suomen paras ja kivoin kaupunki. Olen varma, että naapurikaupunkien naljailu johtuu juuri siitä, että täällä on tosi kiva olla ja elää!

Hitaasti mutta hitaasti olen kirjoittanut  tänne Turussa olevista parhaista asioista. Parasta Turussa -artikkelisarjani on  täältä.

Tällä hetkellä maata pitkin matkustaminen ja kotimaanmatkailu nostavat suosiotaan, joten olen päättänyt kirjoittaa tulevaisuudessa vinkkejä myös muista kaupungeista.

Jooga.

Minun mielestäni kaikkien ihmisten pitäisi joogata. Se auttaa kaikkiin henkisiin ja fyysisiin vaivoihin. Aika vahvasti sanottu, tiedän. Olen silti ihan oikeasti sitä mieltä. Jooga on parasta palautumista keholle ja mielelle. Turussa suosittelen kovasti Pure Movea, jossa on tosi monipuolinen valikoima erilaista joogaa ja tosi hyvät ohjaajat.

Tulevat matkani.

Tallinna: Ensi viikonloppuna lähden parin teuvalaasen flikan kanssa Tallinnaan. Olemme varanneet asunnon ja perjantaina illallisen vegaani-ravintolasta. Muuten viikonloppu on avoinna ja menemme sinne, minne nokka vie.

Rooma: Pääsiäisenä menen Roomaan tanssimaan. Vähän jännittää, ehdinkö nähdä riittävästi myös Roomaa. Onneksi matkaan on varattu tanssien jälkeen yksi päivä turistina olemiselle.

Tukholma: Heti pääsiäisen jälkeen menen Tukholmaan tanssimaan. Tähänkin on varattu maanantai Tukholmassa päämäärättömästi haahuilemiseen.

Venetsia-Dolomiitit-Padova: Kesäloma alkaa Italiassa. Tähän ei ole oikeastaan vielä mitään muuta suunniteltuna kuin 30 Seconds to Marsin konsertti Padovassa.

Mandelieu-la-Napole: Westie on the Promenade kutsuu minua tänäkin vuonna, eli vietän viikon nauttien tanssimisesta ja uima-altaasta Ranskassa.

Maata pitkin Oulusta Riikaan: Tämä matka on kaikista eniten suunnitteluasteella, koska minulla on ainoastaan lippu Qstokiin ja lento Riiasta Turkuun. Siinä välissä pitäisi jotenkin päästä Riikaan.

Tässä kai ne tärkeimmät ajatukset tänään.

Jos haluat seurata lähemmin elämääni ja nopeammin matkojani, seuraa minua Instagramissa.

Pyrin myös jatkossa päivittämään Facebook-sivuilleni enemmän jotain muutakin kuin vain näitä blogipostauksia. Laita siis sekin seurantaan!

Niin ja vielä yksi pyyntö: Kerro jollain tavalla minulle, kiinnostaako tämmöisten satunnaisten ajatusvirtojeni  lukeminen, vai luetko mieluummin puhtaasti vain matkajuttuja?

 

Lue myös:

Kuka minä olen?