Burano, Venetsia: Lounasretkikohteena aivan mainio!

Minä en useinkaan halua, voi tai edes osaa tehdä Venetsiassa niitä juttuja, joita turistit yleensä tekevät. Enkä toisaalta voi tehdä enää niitä juttuja, joita paikalliset tekevät – koska siitä on yli kymmenen vuotta, kun itseäni olisin voinut paikalliseksi kutsua.

Niinpä teen siellä asioita, joita nyt sattuu mieleen tulemaan.

Tällä Venetsian matkalla keksimme lähteä vesibussilla Buranoon. Olin lukenut 36 Hours Europe -oppaasta Venissa-nimisestä ravintolasta. Päätimme lähteä sinne lounaalle.

Venissä on periaatteessa Buranossa, mutta Buranon vesibussipysäkiltä muut lähtivät kävelemään eteenpäin ja me lähdimme kävelemään oikealle. Yksi silta erottaa ravintolan turistimassoista.

Ravintolan pihalla oli erikoinen eläinnäyttely.

Puutarhassa oli myös paljon viinirypäleitä ja esimerkiksi päärynäpuu!

Kafran Muodonmuutos on vahvasti läsnä tässä kohtaamisissa. Iik ja hyi!

Buranoon on muuten aika pitkä merimatka Venetsiasta. Aikaa taisi mennä jopa tunti! Tämän tunnin merimatkan jälkeen ravintolaan päästyämme aloin miettiä: ”Ai niin, siinä opaskirjassa taisi lukea, että tänne kannattaa tehdä varaus etukäteen..”

Noo, ei ollut varausta, mutta onneksi meille oli silti tilaa!

Alkupalojen äärellä on helppo hymyillä! Minulla oli tietenkin lihaa ja juustoja. Emilialla oli tietenkin jotain kalaa.

Tämä pasta oli ehkä paras pasta, jonka olen koskaan syönyt! Ja voin kertoa syöneeni aika monta pastaa elämäni aikana. Kaikista noista ainesosista pystyi maistamaan tuoreuden. Ihan kuin juurekset olisi juuri poimittu ja aseteltu siihen kieleni makunystyröitä vasten. Ihanaa!

Ja Aperol Spritz, no joo. Se nyt oli vaan Aperol Spritz, mutta minulla oli tuosta ravintolasta semmoinen tunne, etten halua ruokailun koskaan loppuvan. Ravintola menee helposti TOP3:een parhaista ravintoloita, joissa olen ollut.

Ihanaan jälkiruokaan lounas kuitenkin loppui. Lounaan hinnaksi juomineen tuli 62,50 euroa. En muista, montako juomaa siihen kuului. Sen muistan, että se oli jokaisen sentin arvoinen! Lisätietoja Venissa-ravintolasta: https://www.venissa.it/

Lounaan jälkeen lähdimme vastahakoisesti pois ravintolasta kohti niitä taakse jättämiämme turistimassoja sillan toisella puolella.

Burano on tosi kaunis saari värikkäine rakennuksineen. Omasta mielestäni Burano on paljon kiinnostavampi kuin Murano. Tosi turisti tosin käy molemmilla saarilla samalla reissulla – me emme jaksaneet.

Päivä oli kuuma. Olimme lounaan jälkeen alkuillasta turistikaduilla, joten ihmisiä oli varmasti vähemmän kuin päivällä.

Kaduilla oli paljon pieniä kojuja, joista pystyi ostamaan kätevästi mm. viuhkan. Muuten Buranossa ei värikkäiden talojen ja baarien lisäksi ole paljon mitään.

Kauniiden valokuvien ja hyvän lounaan takia sinne kuitenkin ehdottomasti kannatti mennä.

Iltapäivän vaihtuessa iltaan lähdimme takaisin kohti Venetsian pääsaarta.

Vesibussiin noustessamme kohtasimme aivan absurdin tilanteen. Siinä vaiheessa, kun vesibussi tuli kiinni laituriin, alkoivat jotkut miehet mylviä äänekkäästi. Tämä mylvintä kasvoi kasvamistaan ja kuulosti ihan siltä kuin lehmälauma olisi astunut sisään vesibussiin. Repesin aivan täysin nauramaan, enkä meinannut saada naurua loppumaan pitkään aikaan vielä vesibussissakaan. Mitä ihmettä? Vain Italiassa. Vain Venetsiassa.

Absurdia oli toki sekin, että yksi ihminen oli varannut täytekakulle oman istumapaikan vesibussista. Ja se, että viereemme sattui istumaan kanadalainen tyttö, jonka sukujuuret olivat Suomessa.

Maailma on pieni ja matkoilla sattuu sekä tapahtuu.

Lue myös:

Päivämatka Venetsiassa: 10 vinkkiä

Junamatkustus Italiassa – käyttöohjeet

10 Vinkkiä: Miten kokea Venetsia yhdessä päivässä?

Tämä on tarina siitä, miten Venetsian parhaat puolet koetaan yhdessä päivässä! Tarina sisältää 10 vinkkiä Venetsian matkaajille.

 

Jokainen matka alkaa lentokentältä – niin myös tämä.

Lentokenttäkuvasta tähän kuvaan Mestren hotellihuoneessa meni noin sata tuntia – tai siltä se ainakin tuntui. Vaihdoimme lentokonetta kerran Saksassa, matkustimme Milanon lentokentältä rautatieasemalle bussilla ja hyppäsimme Mestreen menevään junaan. Meidän hotellimme oli sen verran hyvin piilotettu, että kiertelimme katuja jonkun aikaa ennen kuin löysimme oikean paikan. Nimikyltit ovatkin ihan turhia hotelleille!

Vinkki 1: Majoitu Mestren puolelle. Säästät rahaa ja pääset Venetsiaan helposti bussilla tai junalla.

Neiti E oli epäileväinen sen suhteen, kannattaako meidän enää niin myöhään illalla lähteä Mestrestä Venetsiaan. Minä en pystynyt kätkemään kaipuutani ja haluani nähdä yöllinen Venetsia, joten hyppäsimme bussiin. Tilasimme Venetsian kansallisjuomat Aperol Spritzit ensimmäisestä vastaantulevasta kioskista. Huomaa kuvassa juomien lisäksi naiset.

Vinkki 2: Juo Aperol Spritziä. Se vain kuuluu asiaan. Jos Aperol ei ole lempparisi, voit tilata Spritzin myös Camparilla. ”Uno spritz al Aperol, per favore!”

Venetsia on kaupunki, johon ihmiset tekevät nimenomaan päiväretken. Venetsia on periaatteessa mahdollista nähdä päivässä, mutta ei kyllä sillä tavalla kuin turistit yleensä sen tekevät. Yleinen tapa viettää päivä Venetsiassa on kulkea rautatieasemalta Rialton kautta San Marcon torille ja samaa tai toista reittiä takaisin. Silloin saa Venetsiasta sellaisen kuvan, että se on tupaten täynnä ihmisiä.

Vinkki 3: Älä tee näin!


Suurin osa ihmisistä ei koskaan näe Venetsiaa yöllä. Se on häpeällistä ja surullista.

Vinkki 3: Älä kuvittele, että olisit nähnyt Venetsian, ellet ole nähnyt sitä yöllä.

Minä halusin tehdä päiväretken, jossa koetaan Venetsian parhaat puolet! Venetsia on minulle rakas. Halusin, että ystävänikin rakastaisi sitä.

Yksi ehdoton suosikkini on prosciutto crudo eli ilmakuivattu kinkku. Ajatuksenani oli tilata iltapalaksi pieni määrä naposteltavaa. Tilasin lihalautasen, joka ei ollut niin kauhean pieni. Lautaseni aiheutti huvittuneisuutta seuralaisessani.

Italialaiset aamiaiset sisältävät yleensä paljon vehnää ja sokeria. Italialaiset eivät välttämättä syö aamiaista lainkaan, vaan juovat pelkästään espresson.

Vinkki 3: Mene syömään aamupala jonnekin muualle kuin hotelliin. Saat päättää itse, mitä syöt.

Neiti E:n odotukset Venetsiaa kohtaan olivat ne, että hän näkisi kanaalin ja gondolin. Se oli helppo toteuttaa.

Aloitimme turistikadulta, mutta poikkesimme muualle heti, kun näimme mielenkiintoisen kujan. Yksi parhaista asioista Venetsiassa on lähteä kävelemään päämäärättömästi johonkin suuntaan. Heti, kun jättää turistireitit, kohtaa rauhan ja hiljaisuuden.

Vinkki 4: Älä kulje samoja reittejä kuin kaikki muut.

Pyykkien kuivattaminen kanaalin yläpuolella on aina hämmentänyt minua. Miten varmistetaan, että pyykit eivät tipu kanaaliin? Kuinka paljon pyykkiä kanaaliin tippuu vuodessa?

Venetsiassa tarjoillaan lähes poikkeuksetta juoman kanssa sipsejä. Se on heidän tapansa reagoida siihen, että aperitiivi-juoman kanssa kuuluu tarjota aperitiiveja. Sipsit pitävät suolatasapainon kunnossa.

Vinkki 5: Italiassa on eri hinnat juomille, jos nautit ne tiskin edessä seisoen tai pöydässä. Palvelu kuuluu pöydässä nautittujen juomien hintaan, joten tippiä ei tarvitse erikseen maksaa. Voit myös ottaa juoman tiskiltä mukaasi edullisempaan hintaan. Silloin sen saa nauttia kertakäyttökupista.

Kiehtovinta on katsella, mitä kaikkea kanaalissa kulkee. Venetsia on mielikuvituksen kannalta loistava paikka, koska se herättää paljon ajatuksia ja kysymyksiä. On hauska miettiä, millaista elämää venetsialaiset elävät. Vaikka olen asunut Venetsiassa vuoden, on elämä siellä edelleen mysteeri.

Päämäärätön kävelymme vei meidät puutarhaan. Venetsia ei ole tunnettu vihreydestään, mutta siellä on muutama puutarha, joka tuo luonnon kaupungin keskelle.

Yleisin olettamus Venetsiasta on se, että se on todella kallis paikka. Se ei pidä paikkansa. Venetsiassa voi kyllä syödä ja juoda kohtuuhintaan, mutta se vaatii turistireiteiltä poistumisen. Poikkesimme pienelle sivukujalle ja löysimme Trattoria alla Madonnan (San Polo 594, Calle de la Madonna). Ravintola kelpasi Neiti E:lle, koska se oli saanut Michelin maininnan.

Vinkki 6: Muista tilata pääruuan yhteyteen lisukkeet, ellet halua syödä pelkkää lihaa.

Vinkki 7: Paras italialainen jälkiruoka on scroppino eli kuohuviinin ja sitruunajäätelön sekoitus. Ensimmäisen kerran, kun maistoin sitä, tilasin kaksi jälkiruoka-annosta lisää.



Rialton sillan lähellä on laituri, joka on toinen lempipiknik-paikoistani Venetsiassa. Sielu lepää, kun katselee ohi ajelevia ihmisiä. Gongoliajelut ovat Venetsiassa suosittuja, koska ihmiset kokevat, että se täytyy hinnasta huolimatta kokea. Itse en ole koskaan gondolin kyydissä ollut, mutta minulla on silti ajelijoille vinkki:

Vinkki 8: Näet maisemat paremmin gondolin kyydissä, jos et katsele niitä kännykän tai tabletin läpi.

Otimme rennosti ja nautimme auringosta.

Vinkki 9: Voit nauttia edullisen juoman uniikin maiseman edessä, kun haet lähellä olevista pienistä kahviosta juoman mukaasi.

Turistiposeerausten jälkeen lähdimme kävelemään kohti San Marcoa.

Kävely väsyttää ja nälättää, joten päätimme Venetsia-kierroksemme Zattereen. Haimme kaupasta piknik-eväät ja nautimme ne merta ja Guideccaa tuijottaen.

Vinkki 10: Venetsiassa on vain vähän supermarketteja, joten niiden sijainti kannattaa katsoa etukäteen.

Ilta-auringon laskeutuessa jätimme Venetsian taaksemme. Se oli hyvä päivä.

Mestre: Ostoksia ja ruokaa

Julkiastu Lilyssä 27.10.2012

Tässä budjetti-vinkki Venetsiaan matkustaville turisteille: hankkikaa majoitus Mestrestä. Me majoituimme Hotel Columbossa, joka oli Mestren aseman lähellä Margheran kaupunginosassa. Maksoimme 50 euroa kahden hengen huoneesta / yö. Sen lisäksi maksoimme muutaman euron veroa kaupungille siitä hyvästä, että majoituimme siellä. Venetsian puolella samanlaiset huoneet olisivat olleet ainakin 10 euroa kalliimpia.
Matkustaminen Mestrestä Venetsiaan on yksinkertaista. Junia ja busseja kulkee koko ajan – busseja myös yöllä jokaisena viikonpäivänä. Yksi matka maksaa vähän yli euron. Siinäkin säästää, jos kulkee junilla ja busseilla samaan tapaan kuin me – maksaa vain puolista matkoista. Meille nimittäin kävi joitain kömmähdyksiä matkan varrella. Ensimmäisenä iltana olimme katsoneet, koska viimeinen juna Venetsiasta Mestreen lähtee. Olimme ostaneet molemmille kaksi junamatkaa sitä iltaa varten. Menimme rautatieasemalle ja oikealle laiturille, mutta minkäänlaista junaa ei lähtenyt minnekään. Lähdimme siis päättäväisesti kohti bussiasemaa, ja hyppäsimme ensimmäiseen bussiin, jossa luki Meste F.S.
Normaalisti en koskaan suostu matkustamaan pummilla, koska pelkään kuollakseni, että tarkastaja tulee ja käräyttää minut. Muistan olleeni ihan kauhuissani, kun jouduin kerran Helsingissä matkustamaan yhden metrovälin ilman lippua. Reissuilla se ei kuitenkaan tunnu haittaavan. Ajattelimme, ettei kukaan tarkastaja öisin busseissa ole – eikä ollutkaan. Pääsimme näppärästi Mestren asemalle.
Seuraavana päivänä olimme sen verran fiksuja, että ostimme yömatkustusta varten bussiliput. Ostin neljä bussilippua, jotka virkailija näppärästi laittoi yhdelle kortille. Olin unohtanut, että näinhän he yleensä tekevät. Seuraavan kerran, kun menimme bussiin, emme tietenkään osanneet ottaa siitä kortista kuin yhden matkan. Taisimme kortin avulla matkustaa kahdesti siten, että leimasimme sen vain kerran ja vasta kolmannella kerralla onnistuimme leimaamaan sen kahdesti. Näin tuimme Venetsian joukkoliikennettä vähän kyseenalaisesti.
Teimme myös ostokset Mestressä. Mestren keskustassa ovat kaikki liikkeet näppärästi samassa paikassa, ja hinnat ovat Venetsiaa edullisemmat. Ylläolevat kengät ovat yksi ostoksistani. Kengät maksoivat 20 euroa, ja arvelin, että tähdet lähtevät heti irti. Olin oikeassa. Kylvän tähtiä tasaisesti. No, ovat nuo kengät ihan kivat ilman tähtiäkin.
Jokaisella reissulla on pakko järjestää piknik. Viimeisenä iltana sää oli ulkona melko huono ja minä olin flunssainen, joten päätimme pitää piknikin hotellihuoneessamme. Olihan siellä jopa MTV meitä viihdyttämässä. Melkoista viihdettä se olikin. Silloin nimittäin sattui tulemaan joku karaoke-ohjelma, joka tarkoitti sitä, että jokaisessa musiikkivideossa oli tekstitykset. Tekstityksiä seuraamalla huomasin, että Jovanotti lauloi: ”Suurin spektaakkeli the big bangin jälkeen on me… sinä ja minä.” Siis ihan oikeasti? Överiyden multihuipentuma, joka toimii vain Italiassa.
 Me myös söimme pääasiassa Mestressä. Todellista budjettimatkailua. Viimeisenä päivänä kävimme Mestren keskustassa lounaalla, ja suosittelen paikkaa kovasti. Nimi ja osoite:

Venetsia 2012

Julkaistu Lilyssä 21.-22.10.2012

Kulttuuria ja nostalgiaa

Matkaamme kuului yllättäen myös kulttuuria. Kävimme Galleria Continissa katsomassa Giuseppe Venezianon tekemiä teoksia. Ne olivat ajatuksia herättäviä ja kauniita. Pidin teosten värimaailmasta kovasti. Galleriaan ei ollut pääsymaksua, joten päätimme vain mennä sisään, kun ikkunasta kurkkimisen jälkeen oli mielenkiinto herännyt. Venetsia on täynnä kaikenlaisia taidenäyttelyitä, mutta tämä taisi sopia meille parhaiten. 

Venetsiassa kävellään aina ja paljon. Tällä kertaa kävelimme kuitenkin huomattavasti enemmän kuin olisi ollut tarpeellista. Tajusin nimittäin, etten enää osaa suunnistaa suorinta tietä kaikkialle. Hortoilin ja menin sisäisen intuitioni mukaan. Neiti A seurasi kiltisti, eikä edes valittanut. Jossain kohtaa hän tosin totesi, että voisi olla kiva istua, kun jalat alkavat kipeytyä. 

Tämä on sairaala. Tämä on yksi niistä paikoista, jotka pitää aina Venetsian vieraille esitellä. Sairaalan ympäristö paljastui tällä kertaa myös lasten leikkipaikaksi, koska aukiolla olleen patsaan ympärillä pyöri suuri joukko lapsia. 

Rialto, jonne en myöskään meinannut löytää! ”Tuolla oli joku iso silta”, sanoi neiti A. ”Ahaa, niinpäs se muuten onkin tuolla!”, sanoin minä. Vähän hävetti, mutta vain vähän. 

Perinteinen istumiseen sopiva laituri Rialtossa. Katselimme ihaillen gondoleita (no okei, niitä soutajia!) ja muuta liikennettä. 

SUPERHEROES!

Olihan ne maisemat kauniita ilman niitä veneitä, gondoleita ja soutajiakin. Istuimme ja nautimme, kunnes lähdimme vaeltamaan kohti Café Noiria. Sinnekin luonnollisesti menimme kiertotietä. Café Noir oli yksi lempipaikkojani, kun asuin Venetsiassa. Sinne eivät vaan paikalliset ystäväni halunneet kovinkaan usein tulla, koska siinä baarissa istuttiin sisällä. Heidän mielestään oli paljon miellyttävämpää seisoa juoman kanssa ulkona – säässä kuin säässä. Veinkin Cafe Noiriin aina Suomesta vierailemaan tulleet ystäväni. Proseccon ja Spritzin hinta oli n. 2 euroa/lasi. Sen seuraksi saa aina sipsejä tai muuta pientä naposteltavaa, kuten aperitiivin kanssa asiaan kuuluu. 
Venetsiassa käyminen oli minulle asioiden tunnelmointia ja muistelua. Tapasimme myös entisen kämppikseni, joka oli aikanaan myös paras ystäväni. Hän kertoi, miten suunnilleen kaikki olivat eronneet tai muuttaneet pois. Vakibaarimme oli sulkenut ovensa kaksi vuotta sitten. Tuntui kuin kaikki olisi muuttunut. Toisaalta tuntui kuin mikään ei olisi muuttunut. Kaupunki oli se sama oma itsensä. Tutut ihmiset vain olivat kadonneet. Kadonneet olivat myös katujen ja aukioiden nimet mielestäni. 
Siltikin. Jotenkin tunnen ne kivikadut jalkojeni alla. Jotenkin muistan ne suunnat, joihin pitää kulkea. Jotenkin saan palautettua mieleeni useita hetkiä, paikkoja ia ihmisiä, jotka olen Venetsiassa kohdannut. Niitä ei voi koskaan unohtaa. Ne ovat aina osa minua. Ja jotenkin minä haluan aina sinne takaisin.

Öinen Venetsia 

Siinä se jälleen oli silmieni edessä: maailman kaunein ja ainutlaatuisin kaupunki.

Neiti A ei ollut aiemmin vieraillut Venetsiassa. Hän oli vaikuttunut ja totesi kaupungin olevan kauniimpi kuin Rooma. Olin iloinen. En kertakaikkiaan voi ymmärtää ihmisiä, jotka toteavat Venetsian olleen pettymys. Mitä ihmettä he sitten ovat odottaneet? Miten mikään paikka voisi olla millään tavalla omalaatuisempi ja upeampi kuin Venetsia? Tietenkin, jos olettaa, että siellä voi autolla kurvailla paikasta toiseen. Se ei Venetsiassa onnistu. En myöskään ymmärrä ihmisiä, jotka väittävät, että Venetsiassa haisee. Ei haise. 

Accademian silta ja minä. Proseccoa muovimukeista. 2 euroa kappale. Maailman kallein kaupunki. Joopajoo. Ei sitä kahvia tarvitse San Marcolla juoda. 

Meidän piti kuunnella San Marcon torilla Frontside Ollie, mutta unohdimme, kun klassinen musiikki pauhasi livenä kahdesta eri suunnasta. Sellainen se on San Marco on. 

Muutama ihminen oli illallakin paikalla. Harmttavan moni turisti tekee Venetsiaan vain päiväretken. Se on suuri virhe. Öisessä Venetsiassa on aivan erilainen tunnelma. 

Huokausten silta.

Osa sydämestäni on Venetsiassa aina.