Mikä minua motivoi?

 Eräs Neiti T tuli eilen ovesta sisään ja aloitti kevyellä kysymyksellä: ”Oletko sinut itsesi kanssa? Tiedätkö, mikä sua motivoi?” No tuota. Höpötin jotain työn mielekkyydestä, matkustamisesta ja vaihdoin puheenaihetta.

Aamulla selasin jälleen kerran Mondoa ja halusin matkustaa maailman joka kolkkaan. Mietin, että eihän se ole huono motivaation lähde, että haluaa matkustaa. Paikat maailmassa eivät lopu kesken, vaikka matkustaisin loppuelämäni, mutta pala kerrallaan voin käydä katsomassa, miltä muualla näyttää.

Minua motivoi se, että päädyn elämässäni yllättäviin tilanteisiin. Etukäteen en kuvitellut voivani maalata poskiani Saksan väreihin ja päätyä katsomaan jalkapalloa täpötäyteen halliin screeniltä. Niin on kuitenkin tapahtunut. Berliini yllättää aina: jopa minusta voi kuoriutua hetkellinen jalkapallofani.

Ystävät ja ystävien kanssa asioiden jakaminen motivoi minua. Teen asioita sitten itsekseni tai jonkun kanssa, haluan jakaa ne muillekin. Jakaminen tapahtuu toki myös itselle, kun muistot tallentuvat. Viime aikoina olen jakanut pääasiassa erinäisiä liiankin tarkkoja sairaskertomuksia, mutta se on ollut tärkeää. Se on motivoinut taistelemaan ja uskomaan siihen, että joskus on parempi päivä.

Haaveiden toteuttaminen motivoi minua. Kuubassa ratsastin vesiputoukselle. Voiko olla juuri mitään kliseisempää ja fantastisempaa haavetta? Se oli ihanaa! Rakastan elämääni, kun se vie minut paikkoihin, joista olen voinut vain haaveilla, jos olen edes osannut niitä haaveiksi pukea.

Haaveet ja matkustaminen ovat minun motivaattoreitani elää arkea päivästä toiseen. Toki arki itsessään on motivoivaa myös. Pidän siitä, että arkipäivät kuluvat sen rutiinin mukaan, että ensin töitä ja sen jälkeen harrastuksia. Päivät voivat olla täynnä tohinaa. Viikonloppuna ehtii lepäämään.

Vapaus motivoi minua. Olen vapaa, ja minulla on koko elämä aikaa olla onnellinen.

Matkalla opittua

1. Suunnittelemattomuus on tie rentouteen. Herätyskellot ja aikataulut kuuluvat arkeen. Jos kuitenkin aikoo tehdä jotain suunniteltua, kannattaa tehdä se loppuun asti. Jos ollaan menossa jollekin tietylle opastetulle retkelle, varataan sinne paikka etukäteen. Muuten saattaa joutua hivenen improvisoimaan ja stressaamaan.

2. Ihmisillä on erilaisia haluja. Aikuiset ihmiset voivat tehdä asioita erikseen. Jokainen kaipaa aikaa myös itselleen tai omille kiinnostuksen kohteilleen. Elämää helpottaa kuitenkin kovasti se, että sopii tapaamisajan ja -paikan etukäteen. Puhelin ei välttämättä toimi, poke saattaa olla ilkeä tai ulkona voi sataa vettä. Vaikka matkakumppanin kanssa olisi vessa- ja viinitarvetta myöten synkronoitu, telepatia ei siitäkään huolimatta toimi.

3. Jos toisella on nälkä/jano/vessahätä, täytyy siihen reagoida välittömästi.

4. Hostellien dormeissa nukkumisen jälkeen arvostaa äärettömästi sitä, että saa pukea yöasun päälleen valot päällä.

5. Kymmenen vuotta vanhassaa matkaoppaassa saattaa olla vanhentunutta tietoa. Kannattaa tarkistaa aukioloajat ja pääsymaksut.

6. Kannattaa tarkistaa myös kuukausi, jolle on esimerkiksi yösijan varannut.

7. Sekin on hyvä tarkistaa, onko luontopolun päässä tarjolla ruokaa.

8. Viiniä kannattaa aina ottaa varmuuden vuoksi mukaan – ellei ole menossa baariin.

9.  Ei pidä olettaa mitään. Oletukset ovat aina vääriä.

10. Pakatessa kannattaa kiinnittää huomiota vaatteiden käytännöllisyyteen ja siihen, että on mukana useammat kuin yhdet kengät. Converset eivät ole vaelluskengät enää viiden päivän jälkeen.

11. Vesipullon voi täyttää vessassa. Jos on kapinallinen, voi sen täytyää jopa lentokenttien lämpimällä vedellä. Vesi on tärkeää. Vesi on hyväksi. Vesi on elämä.