Turistina Helsingissä: Kulttuurisauna — plussat ja miinukset

Julkiset saunat eivät periaatteessa ole ajatuksissani ykkösenä, kakkosena eikä ehkä kymmenentenäkään, mutta kyllä minä niihin silti ihan mielelläni menen, jos joku muu keksii tämän idean.

Olin muutama viikko sitten serkun luona vierailemassa ja hän ehdotti, että menisimme Kulttuurisaunaan. Hän oli kuullut, että se on kiva rauhoittumispaikka.

Kulttuurisauna sijaitsee kauniissa paikassa Hakaniemenrannassa. Olimme valinneet rauhoittumisajankohdaksi sunnuntai-illan – ja niin oli moni muukin. Saunaan ei voi tehdä etukäteen varausta, joten meidät laitettiin jonoon. Miesten puolella ei tainnut olla lainkaan jonoa, mutta naisten puolella oli kuusi ennen meitä. Odotimme vuoroamme noin 45 minuuttia.

Tauko- ja odotustilassa oli hauska kirja, joka kertoi japanilaisesta kylpykokemuksesta.  Sanoin serkulle, että tämän odotusajan pitäisi olla nautinnollista.

Tunnelmallisesta tilasta huolimatta, odotus ei ollut kovin mukavaa – varsinkin, kun olin typeryyttäni ensin odottanut ulkona serkkuani, enkä mennyt suoraan sisään odottamaan saunomista. Vinkkinä siis muille: ensimmäisen kannattaa mennä jo mahdolliseen jonoon!

Kun lopulta pääsimme saunaan, viihdyimme siellä kyllä ihan sulkemisaikaan asti, eli reilun tunnin.

Oliko se sauna sitten rauhoittumispaikka? No, ei oikeastaan. Se oli yleinen sauna ja siellä oli ihan normaali määrä meteliä.

Kulttuurisaunan plussat:

+ Todella kaunis paikka.

+ Avanto, johon pääsee pulahtamaan erittäin kauniissa maisemissa.

+ Tunnelmallinen odotus- ja taukotila.

+ Miellyttävät löylyt, kun ensin oppii käyttämään kiuasta.

+ Mukavan pieni ja kotoisa.

Kulttuurisaunan miinukset:

– Ei voi varata aikaa, joten joutuu mahdollisesti jonottamaan kauan.

– Ei saanut informaatiota jonotus-ajasta, eikä asiakaspalvelu muutenkaan ollut kovin kummoista.

– Suihkussa tuli ainoastaan kylmää vettä. En tosin tiedä, onko se aina niin, vai vain tuona iltana.

– Pukuhuoneen lattiat kastuivat täysin, koska siitä kuljettiin läpi avantoon ja saunaan.

Extrana asioita, jotka voi kokea plussina tai miinuksina:

  • Saimme alennusta lipun hinnasta, mutta meille ei kerrottu, miksi.
  • Tiukat säännöt: ei varauksia, ei yli kolmen hengen seurueita, ei alkoholijuomia.

Lisätietoja Kulttuurisaunasta: http://www.kulttuurisauna.fi/

 

Lue myös:

Turistina Helsingissä: Suomenlinnaan kannattaa mennä aina

Turistina Helsingissä: Suomenlinnaan kannattaa mennä aina

Olen aika usein Helsingissä. Aika usein käyn myös sellaisissa paikoissa, joissa vierailusta voisi olla iloa myös jollekin muulle. Tästä päästä päätin perustaa Turistina Helsingissä -juttusarjan.

Ensimmäisenä kirjoitan Suomenlinnasta, jossa olin kaksi kertaa viime vuonna.

Ensimmäinen kosketukseni Suomenlinnaan oli ala-asteella. Olimme jossain partiojuhlassa ja kävimme vierailulla Suomenlinnassa. Olin heti lumoutunut.

Seuraavan kerran hämmästyin, kun kuulin, että siellä voi asua. Wau. Ajattelin, että se olisi upein paikka ikinä asua!

En ole enää varma, ajattelenko Suomenlinnaa unelmieni asuinpaikkana. Ihana se on joka tapauksessa.

Suomenlinna juhannuksena

Minä olen perinteisesti kaupunkijuhannuksen suuri kannattaja. Kaupungissa on paljon helpompaa! Kaiken lisäksi siellä saa olla rauhassa, kun kaikki muut ryntäävät jonnekin muualle.

Viime juhannuksena vietin yhden päivän Suomenlinnassa.

Se oli idyllistä ja se oli myös melko hiljaista.

Vierasvenesatamasta ostin Tin Soldier’sin erikoisversion. Se oli vähä niin kuin teiniaikojen Dark Cider, mutta ei kuitenkaan.

Bongasimme Vesikko-sukellusveneen.

Koska sää oli Suomen juhannukseksi jopa ihan kaunis, olimme varautuneet ja pidimme pienen kuohuviini-piknikin lammen rannalla. Suomenlinnassa on paljon tosi kivoja piknik-paikkoja, joten sinne voisi hyvin ottaa isommankin eväskorin mukaan.

Ei hirmu paljon suomalaisempi välipala voisi olla!

Kahvila Piper on aivan super sympaattinen paikka! Heidän ”terassillaan” on  myös yksi Suomenlinnan parhaista näköaloista.

Tutustu Piperiin tästä: https://www.suomenlinnatours.com/kahvilat-ja-ravintolat

Minä pidän linnan raunioista ja ikkunoista.

Suomenlinna syksyllä

Olin äidin kanssa viettämässä viikonloppua Helsingissä ja olimme päättäneet mennä käymään Suomenlinnassa. Jännitimme vähän etukäteen, olisiko siellä liian huono sää.

Ei ollut. Kahden vierailun perusteella voin siis sanoa, että Suomenlinnassa on aina hyvä sää, vaikka muuten Helsingissä olisi ollut surkea sää!

 

Maisema oli vielä vihreä, mutta pihlajanmarjat paljastivat, että on syksy.

Suomenlinna on ihan oma maailmansa, jossa tosiaan asuu kourallinen ihmisiä. Voin kuvitella, että esimerkiksi taitelijat saavat tuosta ympäristöstä paljon inspiraatiota. Sitä en tosin tiedä, miten paljon turistit häiritsevät ihmisten (ja eläinten) rauhaa. Pihoissa on kyllä kyltit, joissa kerrotaan, jos kyseessä on asuinalue. Mahtavatkohan ne oikeasti pitää turistit loitolla?

Toivottavasti tämä söpö papukaija löysi takaisin kotiinsa.

Maisemat merelle ovat kuvankauniit.

Tälläkin kertaa kävimme katsomassa sukellusvenettä.

Ja tälläkin kertaa pysähdyimme Piperissa. Söimme lounaaksi kalakeittoa.

Niin ja minä latasin kännykkää, koska Suomenlinnassa on myös paljon erikoisia Pokemoneja. Helsinkiläiset Pokemon Go -harrastajat käyvät siellä säännöllisesti kasvattamassa kokoelmaansa.

Kyllä pitää mennä kivenkoloon, jos sellainen on näkyvillä!

Taidan olla liian iso hobitiksi…

Kaiken kaikkiaan Suomenlinna on aivan ihana paikka! Sinne on sitäpaitsi tosi helppo matkustaa: Kauppatorilta kulkee lauttoja edestakaisin ja lipuksi kelpaa HSL:n liput. Ei ole kallista, eikä vaikeaa.

Lue lisää Suomenlinnasta: https://www.suomenlinna.fi/