Parasta Turussa, osa 4: TOP 3 Fine Dining

Välillä on ihanaa suhtautua syömiseen elämyksenä. Turussa on paljon hyviä ravintoloista. Nyt kerron suosikkini Fine Dining -ravintoloista. Näitä kaikkia suosittelen lämpimästi.

Sija 1: Ludu

Ludu on ensimmäinen valintani, jos haluan nauttia ihanan illallisen. Ruoka on todella hyvää, palvelu on erinomaista ja miljöö on miellyttävä. Molemmilla kerroilla, kun olen ollut Ludussa, on soitettu live-musiikkia. Se ei ole kuitenkaan aiheuttanut liikaa melua, vaan pelkästään tunnelmaa.

Pidän erityisesti heidän asenteestaan erikoisruokavalioiden suhteen. Jos pöytäseurueen jollain jäsenellä on erikoisruokavalio, mukautetaan maistelumenu koko seurueen osalta siten, että kaikilla on samantyyppistä ja samannäköistä ruokaa. Tällöin erikoisruokavaliota syövälle ihmiselle tulee olo, että hän todellakin syö samaa ruokaa muiden kanssa.

Toinen minuun vaikutuksen tekevä asia on se, että maistelumenuun yhdistetyssä viinimenussa on yksi samppanja. Se kruunaa ylellisen ruokakokemuksen.

Sija 2: Kaskis

Turun ravintoloista ei voi puhua mainitsematta Kaskista. Pöytävarauksiin on jatkuva monen viikon jono, joten illallinen pitää suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Varauskalenteri on avoinna aina kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin.

Kaskiksen ruoka on täysin ainutlaatuinen kokemus. Kuvassa on heidän versionsa hernekeitosta. Olen aina inhonnut hernekeittoa syvästi, mutta tästä hernekeitosta tottakai tykkäsin ja paljon. Heidän ruoka-innovaationsa ovat omaa luokkaansa.

Kaskiksen miinuspuoli on miljöö, joka on todella meluisa. Vaikka olimme illallisella kahdestaan, niin välillä oli vaikea kuulla toisen puhetta. En tiedä, miten seurueet pärjäävät. Toisaalta, jos haluaa keskittyä vain ruokaan, eikä keskusteluun, niin se onnistuu mainiosti.

Sija 3: Smör

Smörissä kaikkein suurimman vaikutuksen tekee palvelu. Meitä palvellut tarjoilija otti meidät ja erikoisruokavaliot vastaan todella hyvin. Palvelusta huokui aito innostus ruokaa, viinejä ja meitä kohtaan.

Ruoka on myös erittäin hyvää. Olen syönyt sekä maistelumenun että kolmen ruokalajin illallisen. En tosin samalla kertaa. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen olin hyvin ravittu ja onnellinen.

Miljöö on kiva, koska tilaa on paljon. Tiistaina alkuillasta saimme keskustella varsin rauhassa keskenämme aiheesta kuin aiheesta, kun toinen seurue laitettiin istumaan kauas meistä. Hahah!

 

Lue myös Parasta Turussa -sarjan muut kirjoitukseni:

Låna

Apteekkimuseo & Café Qwensel

Ruissalo

USA Road Trip 2017: 4th of July toi meidät Coloradoon

Nyt on maaliskuun 4. päivä, eli tasan kahdeksan kuukautta sitten olimme Yhdysvalloissa juhlistamassa heidän Itsenäisyyspäiväänsä. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että siitä on jo kahdeksan kuukautta! Aika kuluu, enkä ole kertonut matkasta vielä puoliakaan…

Kun selasin kuvia, mietin, mistä ihmeestä nämä on otettu. Hetken mietittyäni tajusin, että Coloradosta tietenkin. Näihin kuviin on tallennettuna yksi olennainen osa Coloradon ydintä.

Colorado toi eteemme vihreyttä monellakin eri tavalla. Kuivien kivi- ja hiekkamaisemien jälkeen Colorado oli kirjaimellisestikin virkistävää vaihtelua.

Ulkoilmaelämä, vihreys, salaatit ja muut terveysruuat kuuluvat Coloradoon. Siellä asuu Yhdysvaltojen laihimmat ja tästä syystä varmaan myös parhaiten voivat ihmiset.

Niin ja kannabis. Se on laillista Coloradossa. Yövyimme yhden yön Ellan ja Chrisun kaverin luona. Hän kertoi, että kun kannabis laillistettiin Coloradossa, on siitä saatu niin paljon verotuloja, että niillä kunnostetaan teitä. Se oli ihan totta, että tietöitä oli kaikkialla. Siinä on yksi näkökulma siihen suuntaan, että kannabiksen laillistamisesta voisi olla valtiolle myös hyötyä.

Me mietimme etukäteen aika paljon, että miten voisimme juhlistaa Yhdysvaltojen Itsenäisyyspäivää asianmukaisella tavalla. Yhtenä vaihtoehtona mietimme, että olisimme mennään sohvasurffaamaan ja sitä kautta mahdollisesti päässeet osaksi yhdysvaltalaista juhlaperinnettä. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.

Päädyimme Deltaan. Siellä oli suunnilleen koko kaupugin perheet kokoontuneet tämän lammen äärelle piknikille. Piknik-tarjoilut olivat aika suureellisia. Monella oli mukana isot kaasugrillit, joissa valmistettiin tietenkin hodareita. Toiset olivat taas tyytyneet hakemaan juhlaruokaa McDonalds’ista.

Huomionarvoista oli se, että en nähnyt ainuttakaan alkoholipulloa tai -tölkkiä kenenkään kädessä.

Kävelimme lammen rantaa ja olimme hieman kateellisia siitä, ettemme itse olleet tajunneet varautua piknik-eväin. Emme myöskään jääneet odottamaan ilotulitusta, joka ammuttaisiin lammen yläpuolelle.

Sen sijaan palasimme motellillemme ja ihailimme ilotulitusta motellin pihasta. Vaikka Delta on tosi pieni kaupunki, niin ilotulitus kesti pidempään kuin olen missään muualla ilotulituksen nähnyt kestävän.

Ilotulituksen jälkeen menimme nukkumaan ja valmistauduimme tutustumaan Coloradoon paremmin. Jo ensimmäinen päivä toi hyvin fiiliksen tästä osavaltiosta.

 

Road Tripin aiemmat kirjoitukseni:

Los Angeles & Hollywood-kupla

Joshua Tree & täydellinen aavikkoelämys

Historic Route 66

Hetki, jona rakastuin Arizonaan

Antelope Canyon oli matkan erikoisin luonnonihme

Grand Canyon

Viisi syytä rakastaa Arizonaa

Zionin kansallispuisto ja ei muuta ku jokeen vaan!

Bryce Canyon

Capitol Reefin kansallispuisto

Moab & upea illallinen The Cowboy Grill -ravintolassa

Tyypillinen Road Trip -päivä Utahissa