Neiti E totesi lentokoneessa, että voisi ottaa samppanjaa, koska on hänen syntymäpäivänsä. Minä – aina päivämääristä täysin perillä oleva ystävä – totesin: ”AI! Se on tänään! No otetaan!”
Kyllähän lentokoneessa nautitussa samppanjassa on aina tiettyä glamouria ja tunnelmaa…
Roomassa löysimme majapaikallemme vievän kadun ja pysähdyimme tietenkin syömään. Italiassa pääasia on se, että syö lähinnä koko ajan.
Ensimmäiset lihafestit katukuppilassa, josta tuli Rooman reissumme vakipaikka. Pysähtymättä emme paikan ohi juurikaan kävelleet.
Aperol Spritz kuuluu Italiaan. Opin juomaan Aperol Spritziä, kun asuin Venetsiassa. Silloin se oli venetsialaisten juoma, mutta nykyään sitä juodaan ihan kaikkialla – jopa Turussa.
Leikimme, että Roomassa on jo lämmin ja pukeuduimme koko reissun ajan liian vähiin vaatteisiin. No, mutta hei, Roomassa kuuluu olla tyylikäs. Italia on tyylikäs maa!
Reissumme pakollinen nähtävyys oli Colosseum. Neiti E totesi: ”Mä en tiennyt, että se on noin pieni!” Se siitä historiallisesta ihmeestä sitten…
Kyllä se silti oli vaikuttava ja kaunis.
”Maksetaanko me sinne sisälle sen takia, että saadaan otettua perinteiset peukku ylöspäin ja peukku alaspäin -kuvat?” Maksettiin.
Matkalla Rooman perinteiseen hipsteri-ravintola-kuppila-opiskelija-täällä_on_kaikki-kaupunginosaan: Trastevereen.
Alkuillasta istuimme kirjojen keskellä juomassa kuohuviiniä. Trasteverestä löysimme reissumme aikana sekä aivan ihania paikkoja että ihan kamalia paikkoja. Se on oikeastaan tuurista kiinni. Hintataso ei ole taatusti edullisin, mutta parhaimmillaan paikat ovat niin kivoja, että se ei haittaa.
Söimme huonossa ravintolassa Neiti E:n syntymäpäiväillallisen, joten Neiti E halusi siirtyä jonnekin muualle syömään synttärikakkua eli tiramisua. Löysimme paikan, jossa tarjoilija sanoi meille: ”Tilasitteko te vain tiramisua ja kuoharia? Mä rakastan teitä!” Kyllä! Se oli hieno päätös hienolle päivälle.
Kiitos neiti E ja neiti H upeasta päivästä Roomassa!
Matkapaloja 
Published by