Aktiivisuus, tule takaisin!

Vuosi sitten lopetin liikunnan harrastamisen. Oikeastaan lopetin viime vuoden loppuun mennessä kaiken harrastamisen. Kävin töissä ja löysäilin kotona. 
Kuulostaako minulta? No ei kuulosta!
Muutama vuosi sitten tanssin useana päivänä viikossa. Tanssin tilalle tuli pari vuotta sitten teatteri, joka vei käytännössä kaiken vapaa-aikani. Töiden ja teatteritreenien välillä saattoi olla aikaa käydä salilla tai laulutunneilla. Yhtäkkiä se kaikki loppui, enkä halunnut tilalle mitään muuta. Työni muuttui vaativammaksi ja minuun iski vapaa-ajan sitoutumiskammo.
Kuluneen Kuukauden sisällä olen ollut kahdessa kuntotestissä. Niiden tulokset olivat murskaavat. Teki mieli itkeä. En ole koskaan pitänyt itseäni urheilijana, mutten osaa samaistua löysän sohvaperunan rooliinkaan.
Kesän väistyttyä alkoi väistyä myös vapaa-ajan sitoutumiskammo. Jo kesän alussa aloimme treenata ikioman improryhmän kanssa säännöllisesti. Syksyllä palasin laulutunneille ja ostin salikortin. Monta kertaa viikossa lähdemme herra K:n kanssa kävelylle. Turussa on vielä aika vihreää – ja aina kaunista. Olen myös nettijoogan lumoissa ja palannut bloggaamisen pariin.
Löystyminen kauhistuttaa yhä, puntarin lukemat ahdistavat ja vaatteet kiristävät päällä. Koitan kuitenkin hokea mielessäni parasta Vierumäen urheiluopistolta tänä syksynä saamaani neuvoa: ”Sinulla on koko elämä aikaa parantaa kuntoa ja opetella elämään terveellisemmin.”
Vähitellen pieniä voittoja kohden. Ei ole järkevää vetää tiukkaa treeni- tai ruokavaliokuuria, jos sen jälkeen kaikki palaa ennalleen. Siitähän minulla on 1,5 vuoden takainen kokemus. 
Pienin askelin vaikka vain ulkoilemaan. Kevyin painoin vaikka vain vartin lihaskuntotreeni. Kärsivällisyyden treenaaminen on suurin haasteeni.
Kohtuus ja nautinto mukana kaikessa.

Juhannus 2015

Jossain vaiheessa kevättä aloin miettiä, että olisi mukava viettää pitkästä aikaa juhannus mökillä. Olin onnekas, koska minulle tupsahti siihen mahdollisuus.
Juhannussää oli perinteisen kylmä. Onneksi hupparit ja fleeket ovat muutenkin sopivat mökkivarustuksiksi.

Grilli oli kuumana. Kaikki grillattu ruoka on hyvää. Kaikki.
Mökkiterassin maisemat. Jotkut olivat sen verran sporttisia, että maalillekin tuli käyttöä. Ensimmäisenä yönä heräsin terassilla pidettävään konserttiin. Se oli oikeasti kaunista kuunneltavaa. Kyseessä oli siis ihmisten konsertti, ei eläinten.
Koira Z yritti varmistaa, ettei kukaan pääse lähtemään mökistä pois.
Koira kainalossa ja mies vierellä on hyvä olla.
Lammen..tai siis merenpintaan heijastuneet maisemat olivat juhannustaianomaiset.
Monopoly-peli oli tiukkaa kilpailua ja ahneutta! Meikä voitti (muistaakseni)!
Mökkijuhannuksen parhaita puolia on se, että ei ole minkäänlaista tarvetta suorittaa. Voi nukkua ja möllöttää niin paljon kuin haluaa.
Metsää ja kukkia olisi ollut juhannustaikatarpeiksi kyllä. Ei tullut kuitenkaan kaivoon kurkattua tai tyynyn alle kukkia kerättyä.

Kävelevät metsänhenget.
Aurinko paistaa ja elämä hymyilee.
Usva laskeutuu yöttömään yöhön.
Ja mitä olisikaan juhannus ilman Wicked Mania? – Ainakin parempi kuin vuonna 2006 pilattu versio elokuvasta.
Se oli hyvä ja kaunis juhannus.

Resepti: Linssikeitto

Jälleen kerran heräsin siihen, että mielikuvitus loppui ruokien kanssa. Neiti T vinkkasi minulle Valion linssikeittoreseptin.
Sovelsin reseptiä jonkin verran. Aineet:
1,5 litraa vettä
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
4 dl punaisia linssejä
Paketti (250 g) Koskenlaskijaa
Punainen Thai currytahna
Laitoin veden kiehumaan. Lisäsin kiehuvaan veteen sipulit, valkosipulit, punaiset linssit ja paloitellun Koskenlaskijan. Keitin keittoa n. 30 minuuttia. Lopussa lisäsin muutaman lusikallisen currytahnaa antamaan makua.
Tästä annoksesta riitti kahdelle illallinen, yhdelle lounas sekä kahdelle toinen illallinen.