Olipa kerran Vappu 2015

Vähän ennen juhannusta on hyvä hetki muistella Vappua!
Aamu alkoi perinteisesti työväenlauluilla. On tärkeää miettiä, kenen joukoissa seisoo.
Laulujen jälkeen ryntäsin rekvisiittalaattikkoni kimppuun ja etsin sopivat työvaatteet.
Merirosvona lähdin töihin. Ehkä hieman tylsä roolivalinta, mutta onhan se lähellä minun luonnerooliani. Tai haaveitani. Romanttisia Pirates of the Caribbean -kuvia.
Työkaverit olivat omina itseinään saapuneet töihin. Neiti H:kin sai kerrankin ottaa kaikki lemmikkinsä mukaan.
Neiti S oli ehkä söpöin Minni-hiiri ikinä!

Töiden jälkeen oli tarkoitus nauttia lounasmakkaraa. Myöhästyimme neiti T:n perinteisestä grillaamisesta, joten sain nauttia lempiruokaani: raakaa makkaraa.

Ylioppilaat 2003 löysivät toisensa 2015 ja nauttivat Taidemuseonmäen tunnelmasta.
Pusuja ja lupauksia.
Seuraavana aamuna vähän väsytti. Onneksi heräsimme joskus seitsemän aikaan ja menimme saunaan. Turha sitä on Vappua nukkumiseen tuhlata!
Ei muuta kuin peiliselfiet puhelimeen ja ruuat uuniin!

Vappu-piknikillä oli samppanjaa. ”Tää on ihan oikeaa samppanjaa!” Hyvää oli.

Haimme Vasemmistoliiton pallon Vappu-torilta. Siitä hiipui ilmat surullisesti.

Hassujen hattujen bileet järjestettiin perinteisesti ties kuinka monetta kertaa! ”Idea on siis laittaa hassu hattu päähän ja hengailla.”

Pienet hatut rules!

Koppalakit rules vielä enemmän!

Myös vihreät hatut ovat kivoja!

Vappuhan kesti tänä vuonna monta päivää, mutta tämä on ainoa kuva lauantailta. Unohdin kännykkäni kotiin. Kävin pelaamassa mölkkygolffia ja vierailemassa neiti ja herra S:n tupareissa!

Sunnuntai huipentui tivoliin. Vein miehen kummitusjunaan. Se oli Vapun jälkeen aika jännä kokemus.
Kiitos Vappu 2015! Olit hauska, rentouttava, rakas ja ihana. Juuri sellainen, kun Vapun kuuluukin.